Muutto Karjalan kunnaille?

Joensuu on eläväinen ja rento kulttuuri- ja yliopistokaupunki Pohjois-Karjalassa.

SIJAINTI:  Joensuulla on Venäjän kanssa yhteistä rajaa lähes 30 kilometriä.

Jos päätät vaihtaa farkut verkkarihousuun, perille pääset junalla, bussilla ja lentokoneella. Oma auto on kätevin, jos haluat tutustua nähtävyyksiin keskustan ulkopuolella. Helsingistä Joensuuhun on matkaa 460, Kuopiosta 136 ja Jyväskylästä 210 kilometriä.

Pinta-alaltaan Joensuu on laaja. Matkaa pohjoisimmasta kylästä eteläisimpään kertyy lähes 100 kilometriä. Keskustassa on näppärä liikkua omalla tai Easybike-yhteiskäyttöpyörällä. Julkisillakin pääsee: Joensuun seudun joukkoliikenne JOJO hoitaa yhteydet myös lähikuntiin Kontiolahteen ja Liperiin. Oman auton saa pysäköityä torin alle parkkiin.

Sortavalankatu 4a:n modernit ja viihtyisät asunnot ovat lähellä Joensuun keskustan ja Niinivaaran palveluita.

TALO: Sortavalankatu 4a:n asumisoikeusasunnot ovat kävelymatkan päässä kaupungista.

Haluaisitko muuttaa juuri valmistuneeseen talo­yhtiöön lähelle palveluita ja hyviä ulkoilumaastoja? Joensuun Sortavalankatu 4:seen, lähelle keskustan ja Niinivaaran kauppoja ja palveluita, valmistui maaliskuussa kaksi hissillistä kerrostaloa.

Taloissa on yhteensä 51 viihtyisää asumisoikeusasuntoa, joissa kaikissa on käytännöllinen pohjaratkaisu ja lasitetut parvekkeet. Asuntoja on yksiöistä neliöihin ja kooltaan ne ovat 33−91 neliötä. Kolmioissa, neliöissä ja osassa kaksioita on sauna. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet.

Yhteiskäytössä on viihtyisä saunaosasto, talo­pesula ja kuivaushuone. Talot jakavat myös yhteiset ulkoiluväline- ja irtainvarastot. Polkupyörille on pihalla useampi pyöräkatos.

Niinivaara on rauhallista pientaloaluetta, joka sijaitsee toisella puolen Pielisjokea kuin kaupungin keskusta. Kävellen Sortavalankadulta torille on noin kaksi kilometriä ja rautatieasemalle alle kilometri. Lähistöllä voi pyöräillä tai kävellä Pielisjoen rantaviivaa useita kilometrejä. Talojen lähellä sijaitsee myös keskustan ainut lampi, Varaslampi.

PALVELUT: Kompaktin kokoisessa kaupungissa palvelut toi­mivat ja ne ovat lähellä.

”Meillä on joka koulussa maailmanluokan koulutusta. Yliopistomme opettajankoulutuksen seurauksena opettajat ovat hyvin päteviä. Koulua voi käydä myös englanniksi ja venäjäksi”, Joensuun kaupungin kehitysjohtaja Janna Puumalainen kertoo.

Joensuussa on eniten opiskelijoita suhteessa väkilukuun, mikä näkyy myös katukuvassa. Kansainvälisiä opiskelijoita on vuosittain pari tuhatta. Itä-Suomen yliopiston lisäksi opiskella voi muun muassa Karelia-ammattikorkeakoulussa, Riveria-ammattikoulussa ja konservatoriossa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut alueella tuottaa Siun sote, johon kuuluu 13 kuntaa ja Pohjois-Karjalan keskussairaala. Sairaalassa on tärkeimmät erikoisalat paitsi avosydän- ja neurokirurgia.

”Merkittäviä työnantajiamme ovat John Deere, Abloy, Punamusta ja PKO. Täältä muualle Suomeen ja maailmalle ponnistaneita yrityksiä ovat Mantsinen, Scan Pole, Motonet, Broman, Kekäle ja Tokmanni.”

Joensuu oli edelläkävijä vuonna 2014, kun se päätti tavoitella hiilineutraaliutta vuonna 2025. Sen eteen on tehty jo 100 isompaa ja pienempää toimenpidettä.

Kolilla on myös vanhoja metsiä, reheviä lehtoja ja kukka-ahoja, joista osa kasvaa villinä, osaa taas hoidetaan perinnemaisemana.

HISTORIA: Kolin vaarat on Suomen tunnetuin kan­sallismaisema jo 1800-luvulta asti.

Koli on osa lähes kaksi miljardia vuotta vanhaa Karelidien vuoristoa. Rapautumisen jälkeen jäljellä on enää kovin kiviaines eli kvartsiitti. Korkein kohta on Ukko-Kolilla, 347 metriä merenpinnasta. Sieltä aukeaa Pieliselle maisema, joka on inspiroinut Elias Lönn­rotia seuranneita taiteilijoita, mm. Eero Järnefel­tiä, Albert Edelfeltiä, Pekka Halosta ja Juhani Ahoa.

Vanhimmat ihmiselämän merkit Kolilla ovat kivikaudelta. Tiedätkö, mistä tulee sanonta: Oma maa mansikka, muu maa mustikka? Se liittyy kaskeamiseen. Maa oli varattu tietyn isännän viljelyskäyttöön niin kauan kuin ahomansikka siinä kasvoi. Kun mustikka valtasi tilan, oli alue toisen vallattavissa ja kaskettavissa. Kolilla kasketaan edelleen vähintään kerran vuodessa vanhojen työtapojen säilyttämiseksi.

Hurjimmat tarinat liittyvät Paha-Koliin. Siellä on muinoin pidetty käräjiä, joissa on jaettu oikeutta ja uhrattu jumalille. Kerrotaan, että välillä tuomio annettiin jumalten käsiin. Jos epäilty ei tunnustanut tekosiaan, hänet pudotettiin jyrkänteeltä. Jos hän selvisi, se oli merkki syyttömyydestä ja jos ei, oli paha saanut palkkansa.

Joensuu on pyöräilykaupunki. Taustalla Penttilänrannan uusi asuinalue, jonka maan kaupunki osti UPM:ltä yhdellä eurolla.

LUONTO: Joensuussa maisemat vaihtelevat upeista vaaramaisemista komeisiin koskiin.

Keskustassa voi kuntoilla joenrantaa pitkin. Ilosaarirockin syntysijoilla Ilosaaressa on suojaisa uimaranta, kuten myös Linnunlahdella, jossa Ilosaarirockia on juhlittu vuodesta 1991 asti.

”Pielisjoen koskissa voi myös kalastaa. Jos tykkää melomisesta, voi myös vuokrata kajakin keskustasta ja meloa Utransaareen”, Janna Puumalainen vinkkaa.

Kuhasalossa voi ihailla aavaa merta muistuttavaa järvenselkää. Vähän kauempana Lykylammen ulkoilualueella voi polkujuosta, frisbeegolfata, kiivetä kilpaa vanhan hyppyrimäen rappusia ja yöpyä laavussa.

Lyhyempiä luontopolkuja löytyy ympäri Joensuuta ja pidemmille retkille voi suunnata lähialueille. Reiteillä voi edetä jalan tai maastopyörällä ja kokea monipuolisesti karjalaista luontoa kalliojyrkänteistä järviin, soihin ja erämaahan. Monipuoliset metsät ja vesistöt tarjoavat myös hyvät marjastus-, sienestys- ja kalastusapajat. Talvisin Joensuussa toki hiihdetään.

”Vuonna 2017 tehdyssä kuntakyselyssä 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä liikuntapalveluihin. Yli 500 seuraa ja yhdistystä tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia”, Puumalainen kiittelee.

Vuodesta 2007 torin laidalla istunut Henna Heiskasen ja Eija Karjanmäen Kosiosusi sai viime vuonna morsiamekseen Morshukan.

PÄIVÄ JOENSUUSSA: Nauti eläväisestä karjalaisesta kulttuu­rista herkkujen ja taiteen muodossa.

Aloita päivä harjoittelemalla lupsakkaa mie ja sie -puhetta torikahveilla ja syö kyytipojaksi karjalanpiirakka munavoilla. Samalla voit ihastella Eliel Saarisen suunnittelemaa kaupungintaloa. Suuntaa sitten Taitokortteliin, joka on viihtyisä matkailu-, käsityö- ja kulttuurikortteli pikkuputiikkeineen. Lapsiperhe voi suunnata Pohjois-Karjalan museon Mukulakadulle. Se on entisaikojen Joensuusta muistuttava satukaupunki, jossa saa pystyyn monipuoliset roolileikit.

Lounas kannattaa haukata esimerkiksi Mihailin Tavernassa, Local Bistrossa tai Otossa.

Hyvällä säällä voi jatkaa sisävesiristeilylle, huonolla taas ihastella perhosia Botanian trooppisessa puutarhassa. Taidemuseo Onnissa voi tutustua yllättäen Suomen suurimpaan kiinalaisen taiteen kokoelmaan.

Kirkoista kiinnostunut kävelee kilometrin pituisen Kirkkokadun päästä päähän. Etelässä on luterilainen, goottilaistyylinen Joensuun kirkko ja pohjoisessa ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko.

Jos aikaa on enemmän, tee seuraavana päivänä retki Valamon luostarin rauhaan Heinävedelle tai tutustu Nurmeksessa karjalaistalo Bombaan.

TEKSTI Katja Tarnanen

KUVAT Joensuun kaupunki

Lähteet: joensuu.fi, luontoon.fi, yle.fi ja visitkarelia.fi. Janna Puumalaisen haastattelu.

Edellinen
Kotitalot hyvässä hoidossa
Seuraava
Terassi kesäkuntoon