Raakamaasta asuinalueeksi

Suhtaudun työhöni isolla intohimolla ja lempiasioitani mihin aina palaan on asemakaavojen tutkiminen. Tykkään tutkia yleiskaavaa ja vertailla sitä asemakaavan kanssa. Se kertoo paljon mielenkiintoisia asioita tulevaisuuden kehityksestä. Kaavaluonnokset ja asemakaavat kiehtovat minua niiden yksityiskohtaisella, jopa tarinankerrontamaisella otteellaan, miten kaupunkikuva muodostuu yksinkertaisista viivoista todellisiksi kaupunginosiksi. Asemakaavojen ideoita tutkiessani uppoudun niihin aina uudestaan ja kuvittelen, kuinka puistot ja kerrostalot nousevat keskelle joutomaisemaa muodostaen kauniita ja monimuotoisia kaupunkimaisemia. Se on minun salainen paheeni.

Kaavoituksen tasot

Yleiskaavoissa käsitellään suuria linjoja, jotka kertovat erilaisten kaupunkirakenteiden sijainnit ja niiden yhteydet. Se siis kertoo missä sijaitsevat puistot, palvelukeskittymät sekä pientaloille ja kerrostaloille kaavoitetut alueet. Asemakaava toteutetaan aina yleiskaavan pohjalta ja yleiskaavan tavoitteet saattavat kertoa mm. keskusta-alueen laajentumisesta tai puistojen lisäämisen tarpeesta. Asemakaava täsmentää yleiskaavassa annettuja raameja.

Tonttien hankinta voi lähteä monenlaisista lähtökohdista. Esimerkiksi kun puhutaan raakamaasta ja sen hankinnasta, tarkoitetaan sillä maata, jolla ei ole asemakaavaa tai annettua käyttötarkoitusta. Kaavakehityshankkeet puolestaan ovat jo asemakaavoitettuja alueita, joihin haetaan jotain muutosta, esimerkiksi juuri käyttötarkoituksen muutosta. Kaavakehityshankkeissa on paljon eroja. Välillä niissä on melko tuore asemakaava, jota täsmennetään ja tehostetaan. Asemakaava voi olla myös vanhaa perua, jolloin se päivitetään vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita.

Kaavoitusprosessi on pitkä ja voi kestää vuosia, mutta samalla se on myös hirveän mielenkiintoinen. Itse prosessiin ja sen eri vaiheisiin voi tutustua esimerkiksi Helsingin kaupungin nettisivuilla. Kaavoituksen aikana ympäristön asukkailta, seuroilta ja muilta sidosryhmiltä haetaan mielipiteitä, toiveita ja kommentteja kaavoituksen avuksi. Kaavoituksen lähtökohtana on aina tuoda uusia positiivisia vaikutuksia asuinalueille. Lisäksi kaavoituksella haetaan tasapainoa kaupungistumiselle ja erilaisille toiminnallisille tarpeille, kuten palveluiden lisääminen tai niiden vähentäminen.

Asemakaavoituksen edut

Muutosta ei kannata pelätä. Asemakaavoitus ja uusien talojen rakentaminen esimerkiksi vanhoille asuinalueille täydennysrakentamisen muodossa, nostaa usein myös muiden alueen asuntojen arvoa. Asukkaiden määrä ja palveluiden kysyntä kasvaa, joka tuottaa lisää erilaisia palveluita alueelle. Puistoja ja teitä parannetaan usein samaan aikaan, joka tarkoittaa, että liikkumisen turvallisuus ja alueen viihtyvyys paranee.

Asemakaava määrittelee monia asioita ja antaa ohjenuoran suunnittelunohjaukseen. Kaavakehityshankkeissa asemakaavaa kehitetään kunnan viranomaisten kanssa tiiviisti ja miksi ei, onhan tavoite kaikilla sama. Rakennuttajan tavoite palvelee usein jopa monitahoisemmin kaavasuunnittelua. Rakennuttaja arvioi alueellista kustannustasoa, myynnillisiä seikkoja sekä ympäristöön sopivuutta. Kaavoituksen yhteydessä suunnittelua ja rakentamisen määrää puntaroidaan niin yleisilmeen, varjostuksien, arkkitehtuurin ja liikenteen kannalta. Asunnot toteutetaan aina asukkaille ja kohderyhmän tunteminen on tärkeää jo tässä vaiheessa. Mitä paremmin siinä onnistutaan jo alkuvaiheessa, sen paremmin asunnot menevät kaupaksi.

Asemakaavoissa voidaan määritellä tarkastikin miltä talon tulee näyttää ja missä kohtaa tonttia sen tulee sijaita tai jopa millaisia asuntoja tulee suunnitella. Kaiken tämän lisäksi siellä määritellään myös monesti teknisiä seikkoja, jotka ratkaisevat asumismukavuutta. Asemakaava voi esimerkiksi määritellä asuntojen melun eristystä, energiatehokkuutta tai hulevesien viivytystarvetta tarkemmaksi, kuin mitä lainsäädäntö vaatii.

Avaimen uudet kodit

Juuri näitä asioita onkin mielenkiintoista asemakaavoista tutkia ja kehittää. Toisissa kaavoissa vapaus annetaan rakennuttajalle ja toisissa kaavoissa annetaan tarkat rajat. Kummin vain, asuinalue rakentuu palvelemaan sen asukkaita ja tuomaan koteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Avaimen uusiin taloihin rakentuu vuosittain noin 1000 erilaista, kaunista ja turvallista kotia.

Projektipäällikkö

Sanni Husso

Avain Rakennuttaja Oy

Edellinen
Avain&koti 4/2019 on ilmestynyt
Seuraava
Joululahjoitus hyväntekeväisyyteen