Asumisoikeuden suosio kasvaa edelleen

Asumisoikeusasunnot ovat tällä hetkellä yhä suositumpia. Hakijamäärät ovat kasvaneet viimevuosien aikana hurjasti, viime vuonna 2020 hakijamäärät olivat paikoin jopa kaksinkertaiset edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2020 aikana uusia asumisoikeusasuntoja valmistui kasvukeskuksiin 2 000 ja tänä vuonna tahti on samaa luokkaa. Asumisoikeusasunnoista ovat perinteisesti kiinnostuneet eläkeläiset, mutta nyt suurimmat suhteelliset kasvuprosentit hakijoiden määrissä kohdistuvat nuoriin hakijoihin.

Mikä siinä asumisoikeudessa sitten oikein kiehtoo?

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA julkaisee vuosittain asuntomarkkinakatsauksen, jossa seurataan asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta ja vertaillaan asumisoikeutta muun muassa alueellisiin vuokramarkkinoihin. Omakustanteisesti toimivan asumisoikeuden kuukausittaiset käyttövastikkeet ovat olleet luonnollisesti kautta historian alle markkinavuokrien kaikkialla. Myös käyttövastikkeiden nousuvauhti on ollut huomattavasti vuokrien nousua maltillisempaa.

Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan vapaarahoitteiset vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 43 % aso-asuntoja kalliimpia. Tampereella, Turussa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat 23 % edullisempia kuin vapaarahoitteiset vuokrat. Muissa suurissa kaupungeissa eroa on 14–19 % aso-asuntojen eduksi. Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa käyttövastikkeet ovat keskimäärin myös ARA-vuokria edullisempia.

Jos sitten vertaa asumisoikeusasuntoa omistusasuntoon, omistusasunnon hoitovastikkeet olisivat varmasti asoakin edullisempia. Se suurempi ero sen sijaan liittyy asumisoikeusmaksuun, joka on 10-15 % asunnon hankintahinnasta. Tämä asumisoikeusmaksu on asumisoikeusasukkaan sijoittama summa, jolla saa asumisoikeuden kyseiseen asuntoon. Asumisoikeusmaksun määrä vaihtelee asunnosta ja sen iästä riippuen. Halvimmillaan asumisoikeusasuntoon voi päästä käsiksi alle 5 000 eurolla, kalleimmillaan se voi olla pääkaupunkiseudun uudiskohteen perheasunnossa noin 50 000 euron luokkaa. Tyypillisesti asumisoikeusmaksu on 20-25 000 € ja sillä pääsee jo hyvään perheasuntoon kiinni.

Jos omistusasunnossa asunnon hinta on puhtaasti ostajalle riski siinä mielessä, että mitään varmuutta ei ole saako myytäessä saman hinnan takaisin ja että onko asunto edes helppo myydä, kun sen aika tulee. Omistusasunnon hintaan liittyy toki myös mahdollisuus isoihinkin voittoihin, mutta todellisuudessa tällainen mahdollisuus on vain hyvin harvoissa omistusasunnoissa lähinnä kasvukeskusten keskusta-alueilla. Lisäksi asunnon ostajaa voi painaa monet remonttihuolet ja kustannukset, joita ei voi aina ennakoida. Asumisoikeusasunnon kohdalla asumisoikeusmaksu on huomattavasti turvallisempi asukkaalle. Sen saa aina takaisin kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen indeksitarkistettuna. Luovuttaessa asumisoikeusasunnosta asomaksun hintaan lasketaan rakennuskustannusindeksi, joka tuottaa jatkuvaa hienoista tuottoa asukkaalle. Remonttihuolia ei asumisoikeusasunnoissa ole samaan tapaan kuin omistusasunnoissa, koska niitä ei kohdisteta kohdekohtaisesti asukkaiden maksettavaksi.

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa kauan kaivatun uuden asumisoikeuslain. Asumisoikeuden perusperiaatteet pysyvät ennallaan, mutta asukkaiden kannalta laki tuo paljon hyviä muutoksia mukanaan. Uusi laki vahvistaa asumisdemokratiaa ja lisää läpinäkyvyyttä sekä yksinkertaistaa ja nopeuttaa asukasvalintaa. Laki astuu voimaan vuodenvaihteen jälkeen 1.1.2022. Asukashallinnon säännökset astuvat voimaan siirtymäsäännöstön jälkeen vuoden 2022 ja asukasvalinnan säännökset vasta 2023 aikana, joten menee vielä hetki aikaa, että asiat saadaan järjestymään uuden lain mukaisesti.

Asukasvalinta tulee muuttumaan huomattavasti nykyistä selkeämmäksi ja nopeammaksi, kun asumisoikeuden järjestysnumerot uudistuvat ja toimijat pääsevät tekemään itse asukasvalinnan. Jatkossa valtakunnallinen järjestysnumero haetaan ARAlta, niitä voi olla vain yksi taloutta kohden ja ne ovat määräaikaisia. Tämä varmasti selkeyttää paitsi toimijoiden asukasvalintaa myös hakijoiden tilannetta, kun tänä päivänä järjestysnumerot ovat kuntakohtaisia ja niitä saattaa olla hakijoilla myös useampia. Kun ne eivät ole myöskään vanhentuneet koskaan, nykyjärjestelmä suosii jo lähtökohtaisesti vanhempia hakijoita, joilla vain sattuu olemaan järjestysnumero haettuna jo vuosia sitten. Uusi laki on siten myös tasapuolisempi kaikkia hakijoita kohtaan.

Asukasdemokratia myös vahvistuu uuden lain myötä. Asukkaille tulee enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman talon asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa sekä oikeuksia valvoa ja seurata talon omistajan toimenpiteitä. Myös asukasviestintään tulee uusia vaatimuksia, joka lisää läpinäkyvyyttä asukkaiden ja talon omistajan välillä. Aivan uutena foorumina perustetaan ns. valtakunnallinen neuvottelukunta, joka koostuu kaikkien toimijoiden ja heidän asukkaiden edustajista. Tämän foorumin tarkoituksena on edistää asumisoikeutta toimialana koko Suomessa. Voit lukea lisää asumisoikeuslain uudistuksesta Avain Asuntojen blogista >

Koska asukasvalinta tulee ajankohtaiseksi vasta 2023 vuoden aikana, tässä muistilista järjestysnumeroihin liittyen siihen saakka:

Kiinnostuitko asumisoikeudesta? Suosittelen hakemaan järjestysnumeron nyt, se ei maksa mitään ja olet ainakin askeleen lähempänä ehkä seuraavaa kotiasi!

Aurinkoista kevättä, pysykää terveinä!

Elias Kiviranta, myynti- ja markkinointijohtaja, Avain Asunnot