Tarveharkintaiset vuokra-asunnot
Vuokra-asunto sitä eniten tarvitseville
Tarveharkintaisissa vuokra-asunnoissa asunto osoitetaan hakijalle, joka tarvitsee sitä eniten. Valinnassa arvioidaan asunnontarvetta, tuloja ja varallisuutta kokonaisuutena — ei pelkästään tulorajaa.
Etusijalle asetetaan:
- Vähävaraisimmat hakijat
- Asunnottomat ja kiireellisimmässä asuntotarpeessa olevat
- Pienituloisimmat hakija
Miten asukasvalinta tehdään?
Tarveharkintaisessa asukasvalinnassa arvioidaan kolmea asiaa:
Asunnontarve
Onko hakija asunnoton, häätöuhan alla tai asuuko väliaikaisesti esimerkiksi sukulaisten luona? Asunnontarve arvioidaan hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Kirjoita tilanteesi selkeästi hakemukseen — se auttaa valinnassa.
Tulot ja varallisuus
Hakijan bruttotulot ja varallisuus selvitetään. 1.1.2025 alkaen hakijan tulot eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (166/2008) säädettyjä tulorajoja. Myös varallisuus otetaan huomioon — esimerkiksi omistusasunto samalta paikkakunnalta voidaan laskea varallisuudeksi.
Kokonaisarvio
Kaikki hakijat asetetaan keskinäiseen järjestykseen kokonaistilanteen perusteella. Asunto osoitetaan sitä eniten tarvitsevalle.
Esimerkkejä tulorajoista:
| Talouteen kuuluvien henkilöiden lukumäärä | Tulot (brutto) €/kk |
|---|---|
| 1 aikuinen | 3 540 |
| 2 aikuista | 6 020 |
| 1 aikuinen ja lapsi | 4 190 |
| 2 aikuista ja lapsi | 6 670 |
| 2 aikuista ja 2 lasta | 7 270 |
| 2 aikuista ja 3 lasta | 7 870 |
Tarveharkintaisia vuokra-asuntoja
Katso myös muut vuokra-asuntotyypit
Tarveharkintainen asunto ei sovi kaikille. Katso muut vaihtoehdot:
- Lyhyen korkotuen vuokra-asunnot — pieni- ja keskituloisille, vain tulot tarkistetaan
- Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot — kaikille, ei tulorajoja