Asumisoikeus kestää markkinamyllerryksen – monelle turvasatama epävarmassa ajassa  

Asuntomarkkinoilla eletään poikkeuksellista aikaa. Vuokra-asuntoja on rakennettu ennätysmäärä, vanhojen asuntojen laskeneet hinnat huolettavat monia omistusasujia ja uudistuotanto on historiallisen vähäistä.  Näiden keskellä asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa koteja, joissa asuminen on vakaata ja edelleen kohtuuhintaista. 

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken tuoreimman Asuntomarkkinakatsauksen (2/2025) mukaan asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet olivat syyskuussa 2025 keskimäärin 13,9 euroa/m², kun vastaavat markkinavuokrat olivat 15,6 euroa/m². Tämä tarkoittaa, että markkinavuokrat ovat keskimäärin 12 prosenttia kalliimpia verrattuna asumisoikeusasuntojen vastikkeisiin. 

Helsingissä markkinavuokrat olivat jopa 31 prosenttia asumisoikeuden vastikkeita kalliimpia. Pääkaupunkiseudulla ero oli 26 prosenttia, ja Turussa, Tampereella sekä Oulussa 19–26 prosenttia. Vaikka ero on hieman kaventunut viime vuodesta, asumisoikeusasuminen on edelleen merkittävästi markkinavuokraa kohtuuhintaisempaa.  

Asumisoikeus perustuu omakustannusperiaatteeseen: asukkaiden maksamaan vastikkeeseen sisältyvät vain todelliset ylläpidon ja rahoituksen kulut, ei omistajalle tulevaa tuottoa. Siksi asumisen hinta pysyy maltillisena, vaikka markkinavuokrat ja korkotaso heilahtelevat. 

“Asumisoikeusasuminen on monella tapaa asuntomarkkinoiden turvasatama, sillä kustannukset pysyvät hallinnassa ja asuminen on vakaata. Moni asukas sanoo, että asumisoikeus yhdistää vuokra- ja omistusasumisen parhaat puolet”, kertoo Elias Kiviranta, Avain Asuntojen myynti- ja markkinointijohtaja. 

Viime vuosina vuokra-asuntoja on rakennettu runsaasti, etenkin kasvukeskuksiin. Tarjonnan kasvu on lisännyt kilpailua vuokralaisista ja pitänyt hinnat paikallaan, vaikka kustannukset ja korot ovat nousseet. Monin paikoin vuokrat ovat jopa laskeneet, mikä on pysäyttänyt uuden vuokratuotannon lähes kokonaan. 

Kun tarjonta lähivuosina vähenee ja markkinat tasaantuvat, vuokrapuolella on odotettavissa selviä korotuspaineita. Asumisoikeusasumisessa kustannusten nousu on jo huomioitu vastikkeissa omakustannusperiaatteen mukaisesti, joten asumisen hinta pysyy vakaampana myös tulevaisuudessa. 

Toisin sanoen: asumisoikeudessa kustannuspaineet ovat jo takanapäin, vuokramarkkinoilla ne ovat vasta edessä – mikä kasvattaa asumisoikeuden hintaetua jatkossa entisestään. 

Asumisoikeusasunnon saa maksamalla kertaluontoisen asumisoikeusmaksun, joka palautetaan poismuuton yhteydessä rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asukas saa asua kodissaan niin pitkään kuin haluaa, eikä jälleenmyyntiriskiä ole – asumisoikeus on elämän eri vaiheisiin mukautuva, turvallinen asumismuoto. 

Kun omistusasuntojen hinnat ovat laskeneet paikoin jopa yli 10 prosenttia ja samalla lainanhoitokulut kasvaneet, asumisoikeuden haltijat voivat olla tyytyväisiä vakaaseen asemaansa: heillä on koti, jonka arvo ei ole laskenut ja jossa asuminen on ennakoitavaa. Rakennuskustannusindeksi on noussut viime vuosina selvästi, mikä tarkoittaa, että asumisoikeudesta luopuva saa poismuuttotilanteessa palautuksena korkeampaa arvoa kuin alkuperäinen maksu. Siinä missä omistusasunnon arvo voi laskea, asumisoikeudessa arvo on päivittynyt indeksin mukana asukkaan eduksi. 

Moni vanhan omistusasunnon ostaja on viime vuosina ollut hämmentynyt siitä, miten nopeasti tilanne on muuttunut. Kun korot olivat pitkään nollassa, omistusasuminen vaikutti monen mielestä edullisimmalta ja turvallisimmalta vaihtoehdolta. Nyt asetelma on toinen: asuntolainojen korkokustannukset ovat moninkertaistuneet, ja samaan aikaan erityisesti vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet jopa yli kymmenen prosenttia. Moni asunnon omistaja joutuu lisäksi varautumaan tuleviin remontteihin ja taloyhtiöiden saneerauksiin, jotka saattavat yllättäen kasvattaa lainataakkaa ja lisätä taloudellista huolta. 

Monet omistusasujat tasapainoilevatkin nyt kasvavan korjausvelan ja laskevien hintojen ristipaineessa – asuntojen arvon aleneminen ja tulevien saneerausten kustannukset aiheuttavat epävarmuutta. Kun kokonaiskustannukset huomioidaan, asumisoikeus tarjoaa monelle vakaamman ja ennakoitavamman vaihtoehdon ilman suurta alkupääomaa ja markkinariskejä. 

Asumisoikeusasuntojen kysyntä on edelleen vahvaa, ja suurimmassa osassa maata asunnoille riittää hyvin hakijoita. Varken mukaan jopa 94 prosenttia asumisoikeusasunnoista sijaitsee kunnissa, joissa markkinatilanne on tasapainoinen tai kireä – ylitarjontaa on vain harvoilla paikkakunnilla. Tämä kertoo vahvasta luottamuksesta järjestelmään ja siitä, että asumisoikeus on säilyttänyt vetovoimansa. 

Yhä useampi uusi asukas tulee nykyään omistusasunnosta: vuonna 2025 jo lähes neljännes uusista aso-asukkaista vaihtoi omistusasumisen asumisoikeuteen. Taustalla on halu rauhoittaa arkea ja valita elämänvaiheeseen sopiva, huoleton ja ennakoitava asumismuoto. Asumisoikeus tarjoaa myös joustoa – asuminen on pitkäjänteistä, mutta pois voi muuttaa kolmen kuukauden irtisanomisajalla ja saada sijoituksensa indeksikorjattuna takaisin.  

Vaikka valtion rahoittama uudistuotanto päättyy vuoden 2025 jälkeen, muutos ei vaikuta nykyisiin asumisoikeusasuntoihin tai niiden asukkaisiin. Avain Asunnot ylläpitää ja kehittää jatkossakin noin 9 000 asumisoikeusasunnon kokonaisuutta eri puolilla Suomea. 

“Asukkaat kokevat, että asumisoikeus tuo turvaa ja vapautta yhtä aikaa. Moni näkee sen nyt itselleen parhaiten sopivana vaihtoehtona omistus- tai vuokra-asumisen sijaan”, Kiviranta sanoo.