Kohtuuhintainen asumisoikeus paranee vanhetessaan

Asumisoikeus syntyi Suomeen 90-luvun alussa, kun lama runteli Suomea pahoin. Asumisoikeudesta muotoutui varsin pian varteenotettava vaihtoehto omistus- ja vuokra-asumiselle, koska se on kohtuuhintaista, ei vaadi isoja pääomia ja sopii hyvin monenlaiseen elämäntilanteeseen.

Asumisoikeus piti tehokkaasti talouden rattaita pyörimässä hyvin haasteellisena aikana 90-luvulla. Tuolloin rakennusalan ammattilaisia työllistyi runsaasti asumisoikeuskohteiden rakentamisen kautta yhdessä muun valtion tukeman asuntotuotannon kanssa. Nyt asumisoikeus voi olla uudelleen merkittävässä roolissa koronakriisistä selviämiseksi ja yhtenä vaihtoehtona kasvukeskusten kohtuuhintaisten asumisratkaisujen toteuttamiseksi.

Tänään asumisoikeusasuntoja on Suomessa jo yli 50 tuhatta asuntoa yli 40:llä paikkakunnalla. Lisäksi lakia ollaan juuri nyt uudistamassa niin, että se sopii entistäkin paremmin tämän päivän yhteiskuntaan ja tarpeisiin.

Asumisoikeus on omakustannusperiaatteella toimiva kohtuuhintainen vaihtoehto kalliimmalle vuokra-asumiselle ja isoja pääomia vaativalle omistusasumiselle. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan

pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteinen vuokra-asunto on keskimäärin 43 % asumisoikeusasuntoa kalliimpaa (2019).

Muissa kaupunkikeskuksissa ero on jonkin verran pienempi.

Asumisoikeusmaksu on enimmillään vain 15 % asunnon hinnasta. Valitettavan monelta keskituloiseltakin ovat omistusasuntojen hinnat karanneet ulottumattomiin, eikä pankkien kiristyvät lainapäätöskriteerit ole tehneet asiaa yhtään helpommaksi. Lisäksi omistusasunnon jälleenmyynti voi olla myyjälle pettymys, jos asunto ei menekään kaupaksi suunnitellulla hinnalla ja tappiota on tullut myös yllättävistä remonteista.

Sen sijaan asumisoikeudessa asukkaan maksama pääoma on turvassa. Asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna luovutusajan jälkeen. Kohtuuhintaisuuden ohella tämä lain suoma turva on ollut tärkeä tekijä erityisesti asumisuran alkutaipaleella olevalle asumisoikeusasukkaalle, sillä alkupääoma esimerkiksi omistusasuntoon on usein merkittävän askeleen lähempänä.

Lue lisää asumisoikeuden hyvistä puolista ja siihen liitetyistä ennakkoluuloista.

Asumisoikeus on 30 vuoden aikana osoittanut hyvin elinvoimaisuutensa ja pysyvyytensä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Kohtuuhintaiselle asumiselle on aina ollut kysyntää kaupungeissa ja kasvualueilla. Sama tarve näyttää jatkuvan yhä voimakkaampana edelleen.

Vaikka asumismuoto syntyi laman seurauksena, asumisoikeus on menestynyt myös kuumimpina kasvun vuosina. Taantuman aikana se on tarjonnut turvaa ja pysyvyyttä heikosta taloustilanteesta ja epävarmuudesta kärsiville, kun taas nousuvuosina se on tarjonnut riskittömän ja helpon vaihtoehdon erityisesti asumispolun alussa oleville nuorille ja muuttuvien olosuhteiden perheille. Senioreille se on aina ollut erinomainen vaihtoehto, mutta varsinkin viime vuosina ikääntyneet ovat löytäneet asumisoikeuden turvallisena, rauhallisena ja kohtuuhintaisena asumismuotona, jossa rahaa jää säästöön eläkepäivistä nauttimiseenkin.

Asumisoikeus on myös valtiolle edullisin tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Tämä johtuu siitä, että asumisoikeusasunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä asumisoikeusasunnoille makseta käynnistysavustusta.

Vaikka asumisoikeus on vakiinnuttanut hyvin paikkansa suomalaisessa asuntomarkkinassa, lainsäädäntö on jäänyt 90-luvulle. Osin siitä syystä asumisoikeus tunnetaan tänä päivänä hiukan aiheestakin byrokraattisena ja jäykkänä. Asumisoikeuslakia uudistetaan nyt vastaamaan paremmin asunnon hakijoiden ja asukkaiden tarpeita sekä talon omistajien pyrkimyksiä tuottaa vieläkin parempaa ja kohtuuhintaista asumista. Tuore lakiehdotus pitää sisällään paljon hyviä, asumismuodon tähän päivään tuovia muutoksia.

Yksi asia tosin on hieman jäänyt varjoon lakiuudistusta valmisteltaessa. Kohtuuhintaisen asumisen hakumenettelyn tulisi olla hakijoille mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Asumisoikeuden järjestysnumero aiheuttaa nykylainsäädännössä enemmän kysymyksiä kuin edesauttaa asunnon hakemista. Lakiehdotuksessa hakemismenettely otti leijonan loikan eteenpäin. Kaikki ehdotetut muutokset järjestysnumeroon ovat pelkästään hyviä nykyiseen verrattuna.

Asumisoikeuden järjestysnumero on jatkossakin haettava erikseen ennen varsinaista asunnon hakemista. Nyt lakiuudistuksen myötä järjestysnumerosta voitaisiin luopua viimein ihan kokonaan.

Erikseen haettava asumisoikeuden järjestysnumero ei määräaikaisenakaan auta asunnon hakijoita eikä tee asukasvalinnasta jouhevaa. Kaikki järjestysnumeroa hakeneet saisivat sen jatkossakin. Etusijan asukasvalinnassa saisi siis edelleen hakija, joka on ymmärtänyt hakea ensimmäisenä numeron. Selkeintä sekä hakijoille että asunnon luovuttajille olisi luovuttaa asunto sitä ensimmäisenä hakeneelle hakijalle, jolla muut lakisääteiset asumisoikeuden luovuttamisen kriteerit täyttyvät. Se olisi oikeudenmukaisin, mutta myös kaikille ymmärrettävin tapa hoitaa asukasvalintaa.

Elias Kiviranta, myynti- ja markkinointijohtaja, Avain Asunnot

Kiinnostuitko asumisoikeusasunnoista? Voit katsoa vapautuvia asuntojamme osoitteessa avainasunnot.fi/asuntohaku