Opiskelijoiden asumistuki on rajussa muutoksessa

Välttääkseen EU:n tarkkailuluokalle joutumisen valtiovalta on ryhtynyt etsimään toimenpiteitä, joilla saisi tukirahoja sinne tänne valuttavaa hanaa tukittua. Opiskelijoiden toimeentulo on ollut aina erilaisten kokeilujen ja tempoilevien poliittisten päätösten koelaboratorio.

Opiskelijat siirrettiin vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin osana säästötoimenpiteitä. Ajateltiin että toimenpiteellä kompensoidaan opintorahan merkittävää leikkaamista. Opiskelijat havaitsivat, että yksiön vuokran kattoi suurelta osin valtio, mikä johti ennennäkemättömään yksiöiden kysyntään ja rakentamiseen. Kimppakämpät taas ajettiin puskutraktorilla alas.

Sitten kuvaan astui korona, joka tyhjensi luentosalit ja siirsivät opiskelijat etäopiskeluiden pariin. Edelleenkään tilanne ei ole palannut koronaa edeltävään aikaan, yksiöitä on tarjolla kasvukeskuksissa pilvin pimein. Kehysriihessään huhtikuussa hallitus ilmoitti siirtävänsä opiskelijat takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijan vuokrasta valtio ei enää maksa 80 % vaan parisen sataa euroa, mikä johtaa yksiöiden kysynnän romahtamiseen.

Sinänsä ajatus siitä, että opiskelijat asuvat yksiöiden sijaan kimppakämpissä on aivan oikein. Se on kansantaloudellisesti järkevää, ekologista ja estää syrjäytymistä. Minäkin muistan asuneeni lähes koko opiskeluaikani kämppisten kanssa, eikä ajasta ole huonoja muistoja.

Kymmenen vuoden sisään täyskäännöksiä tekevä politiikka ainakin työllistää rakentajia, jotka ensin purkavat kimppakämppiä, rakentavat yksiöitä ja kohta taas rakentavat kimppakämppiä ja purkavat yksiöitä. Suomen BKT siinä kasvaa, mutta mitään järkeä tässä ei ole.

Asmo Maanselkä

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö

Avain Asunnot