Triathlonisti Kaisa Salin blogi: Asumista Espanjassa ja USA:ssa

Kuten viime kirjoituksessa kerroin, minä ja aviomieheni Markus laitoimme viime vuoden alussa niin sanotusti kaiken peliin triathlonin suhteen ja myimme pienen yksiömme Helsingistä. Tämän jälkeen olemme matkustaneet parhaiden mahdollisten harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden perässä. Pisimmät jaksot olemme viettäneet Espanjassa sekä Yhdysvalloissa. On ollut antoisaa päästä kurkistamaan erilaisiin kulttuureihin ja lisäksi asuminen eri puolilla maapalloa on avannut silmiä sille, mitkä asiat kodissa ovat lopulta niitä tärkeimpiä.

Joulukuulta maaliskuulle asuimme Espanjan Torreviejassa. Vuokrasimme pienen rivitaloasunnon erittäin rauhalliselta asuinalueelta, naapureina muutamia pohjoismaalaisia ja englantilaisia eläkeläisiä. Asuntoamme voisi kuvailla lämpimän kodikkaaksi ja viihdyimme siinä vallan mainiosti. Parasta kämpässä taisi olla keittiö, jonka yhdisti olohuoneeseen baarimaisen ikkuna ja pöytätaso. Pidämme molemmat kokkailusta ja tämä loi iltoihin mukavaa viihtyisyyttä. Espanjassa mahtavaa oli myös ruoan laatu ja edullinen hinta. Erityisesti kasvikset olivat mielettömän herkullisia eikä edullinen viinikään ollut huonompi juttu juhlailtoina.

Kämpässämme oli myös pieniä odottamattomia haasteita. Kiinteää internet-yhteyttä ei ollut mahdollista saada asuinalueellemme eikä rajattomia mobiililiittymiäkään ollut tarjolla. Niinpä internetiä joutui käyttämään prepaidliittymistä, minkä vuoksi esimerkiksi videoita ei voinut katsella. Haaste asunnossa oli myös sähköt, sillä sähkö kytkennät asunnossa olivat sen verran heikot, että sulake paloi välittömästi, mikäli käytti useampaa hellalevyä ja lämmitti asuntoa samaan aikaan.

Asuntomme sijainti oli juoksu- ja pyöräilyharjoittelun kannalta todella hyvä, sillä heti pihalta lähti upeita teitä molempia lajeja varten. Uintitreenien toteuttaminen oli sen sijaan suunniteltua hankalampaa, koska Torreviejan halli oli suljettu remontin vuoksi ja lähin uima-allas oli 15 km päässä. Espanjalaista elämäntyyliä kuvaa se, että Torreviejan hallin luvattiin aukeavan jo tammikuussa ja kun useampaan otteeseen kyselin aukeamista, oli vastaus aina ”manana”. Lopulta halli ei kuulemma ollut vielä kesäkuussakaan auki. Espanjalaisten rento suhtautuminen erilaisiin asioihin oli aluksi kieltämättä jopa hieman ärsyttävää, mutta lopulta pala tätä rentoutta taisi tarttua myös meihin ja se ehkä osoittautui jopa Espanjan parhaaksi anniksi.

Yhdysvaltojen Boulderissa olemme asustaneet huhti-toukokuussa, kesäkuussa sekä elo-syyskuussa yhteensä noin neljän kuukauden ajan. Ensimmäisen jakson asuimme valtavassa hippityylisesti sisustetussa omakotitalossa, josta meille oli vuokrattuna vain yksi huone. Saimme toki käyttää keittiötä, olohuonetta ja muitakin tiloja mielemme mukaan, mutta silti tällaisesta kommuunityylisestä asumisratkaisusta ei oikein muodostunut oman kodin tuntua. Asunnon omistajasta tuli kuitenkin hyvä ystävämme, mikä toki on todella arvokasta.

Kesäkaudeksi vuokrasimmekin pienen yksiön hieman virkeämmältä asuinalueelta. Tästä asunnosta olemme molemmat pitäneet todella paljon, sillä se on erittäin siisti, valoisa ja keittiö sekä internet toimivat mainiosti. Vaikka asunto on pieni, mahdollistavat pieni autotalli sekä vaatehuone sen, että treeniromppeet on mahdollista pitää piilossa. Asunnon omistaja myös noudattaa ilmeisen ekologista elämäntyyliä, sillä tavaroita kämpässä on minimaalisen vähän. Tämä edelleen edesauttaa siisteyttä, mutta joissain asioissa on ehkä menty jo vähän turhan pitkälle äärimmäisyyteen. Esimerkiksi tavalliset juomalasit on korvattu lasipurkeilla, paistinpannuja on vain yksi ja sekin auttamattomasti aikansa elänyt ja ilmeisesti vedenkulutuksen minimoimiseksi suihkusta tulee vettä niin hiljaa, että peseytyminen kestää hermoja raastavan pitkään.

Kun Espanjaa voi kuvata letkeäksi ja edulliseksi, on Boulder aikalailla vastakohta. Asuminen ja ruoka on todella kallista, laatu molemmissa on ehdottomasti huippua, mutta hintataso on jopa noin kolmanneksen Suomen tasoakin korkeampi. Elämäntyylistä paistaa läpi menestyksen tavoittelu ja kova työnteko. Boulderissa tämä yhdistyy kuitenkin hienolla tavalla niin sanotusti maailman parantamiseen, sillä esimerkiksi yhteys luontoon ja luonnonsuojelu ovat isosti esillä olevia arvoja. Esimerkiksi jätteiden lajittelu on hoidettu joka paikassa erinomaisesti, sähköautoja on katukuvassa runsaasti ja viikonloppuisin lähes kaikki boulderilaiset lähtevät jo aamuvarhain patikoimaan uskomattoman kauniille vuorille.

Triathlonharjoittelun suhteen Boulder on varsinainen paratiisi. Täällä asuu usean kestävyyslajin maailman huippuja ja myös urheilun tukipalvelut ovat parasta, mitä maailmasta on saatavilla. Päivittäinen harjoittelu muiden huipputriathlonistien kanssa on itselleni uusi kokemus ja on tuonut lisää laatua ja myös iloa päivittäiseen tekemiseen. Treenaaminen on kuitenkin äärimmäisen rankkaa, sillä happea on korkean ilmanalan takia tavallista vähemmän, keli on kuuma ja maasto mäkinen.

Kuten jutun alussa mainitsin, ovat kuluneet kuukaudet myös vahvistaneet tunnetta siitä, mitkä ovat niitä tärkeimpiä omalle kodille. Ensimmäiseksi asettaisin kodin sijainnin päivittäisen työn eli minun tapauksessani treenien sekä hyvän ruokakaupan suhteen. On turhauttavaa, mikäli paikasta toiseen siirtymiseen turhautuu ylimääräistä aikaa.

Itse asunnossa tärkeintä taitaa olla siisteys, värien harmonia ja sisustuksen kodikkuus, mutta silti rauhallisuutta luova yksinkertaisuus. Lisäksi pienten tärkeiden yksityiskohtien toimivuus tekee arjesta mukavaa. Esimerkiksi puhdas hyvänmakuinen juomavesi, moitteettomasti toimiva keittiö, nopea internet-yhteys ja asunnon toimiva pohjaratkaisu ovat asioita, joiden toivon olevan kunnossa, kun joskus muutamme pysyvämpään kotiin.

Koti on turvapesä, jossa saa rentoutua, elää täysillä ja ennen kaikkea olla oma itsensä. Myös urheilijalle koti on maailman tärkein paikka. Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa triathlonisti Kaisa Sali kertoo kodin merkityksestä ja asioista jotka ovat kodissa tärkeitä hänelle. Tekstit julkaistaan muutaman kuukauden välein.