Suomalainen koti on lämmin. Ikkunoista ei tule tuulta, kosteus ei huurruta peilejä ja sisällä tarkenee, vaikka ulkona olisi kolmekymmentä astetta pakkasta. Esimerkiksi alkukeväällä Portugalissa oli kolean sateinen keli ja huterien seinärakenteiden takia jouduimme sisätiloissakin käyttämään talvitakkeja.
Suomalainen koti on hiljainen. Naapurin imurin hurina saattaa toki kuulua seinien läpi, mutta emme saa selvää, päättävätkö naapurit syödä parmesaanipastaa vai lohta illalliseksi. Espanjassa kielitaitomme kehittyi naapurin keskusteluja kuuntelemalla.
Suomalainen koti on täynnä laatua. Huonekalut kestävät läpi sukupolvien. Keittiöveitset eivät välttämättä ole uusia, mutta ne ovat teräviä. Suihkusta tulee sopivalla paineella sopivan lämpöistä vettä. Imuri imuroi, silitysrauta silittää eivätkä muutkaan kodinkoneet ole kuin lelukaupasta ostettuja. Toisin on ollut monessa asunnossamme ympäri maailmaa.
Suomalaisessa kodissa on sauna. Silloin harvoin kun pääsen saunomaan, muistan vasta lauteilla istuessani kuinka ihanasti saunan lämpö rentouttaakaan kehon ja mielen, olipa takana kuinka rankka päivä tahansa. Italian uimahallissamme pääsisi kyllä turkkilaiseen saunaan, mutta siitä velvoitettaisiin kahdeksan euroa kerralta normaalin uintimaksun lisäksi.
Suomalaisessa kodissa saa olla sekä yksin että yhdessä. Naapureita tervehditään ja silti myös yksityisyyttä arvostetaan. Toisia ei kytätä liiaksi, mutta yhdessä tekemisen meininki on maailman vahvinta. Perinteiset talkoot ja viime vuosina yleistyneet ruokaringit ovat tästä hyviä esimerkkejä. Eikä missään muussa maassa istuta naapureiden kanssa nakuna lenkkisaunassa.
Suomalainen koti on globaali. Internet toimii salamannopeana väylänä ulkomaailmaan. Ruokapöydälle sopivat niin perinteinen ruisleipä kuin tulinen Pad Thai. Televisiosarjoja katsotaan alkuperäiskielellä eikä suomeksi dubattuina. Kotimaista designia kunnioitetaan, mutta sen seasta löytyy soljuvasti niin Ikean kalusteita kuin Afrikan lomamatkalta tuotuja puunorsuja.
Suomalainen koti on turvapesä, jossa saa rentoutua, elää täysillä ja ennen kaikkea olla oma itsensä. Saa sotkea, siivota, raivota ja laulaa. Saa surra ja iloita, rakastaa ja nyhjöttää yksin. Koti on maailman tärkein paikka, myös urheilijalle.
Koti on turvapesä, jossa saa rentoutua, elää täysillä ja ennen kaikkea olla oma itsensä. Myös urheilijalle koti on maailman tärkein paikka. Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa triathlonisti Kaisa Sali kertoi kodin merkityksestä ja asioista, jotka ovat kodissa tärkeitä hänelle.