Järvenpäässä soi!
Tuusulanjärven ympärille kietoutuva vireä Järvenpää on kaupunki, jossa luonto, palvelut ja kulttuuri ovat kaikkia lähellä.
Sijainti: Kaupunki on rakentunut upean Tuusulanjärven pohjoispuolen ympärille.
Lähes 46 000 asukkaan Järvenpää on Keski-Uudellamaalla Helsingin metropolialueella, pääradan ja Lahden moottoritien varrella. Junamatka Helsinkiin vie puolisen tuntia, samoin autolla lentokentälle.
”Rantapuisto järven rannalla keskustan kupeessa on kaupunkilaisten rakastama olohuone ja monien tapahtumien paikka”, kertoo viestintäjohtaja Heli Komulainen.
Avaimen kohde sijaitsee 1,5 kilometrin päässä keskustasta Alhon alueella, jossa on runsaasti palveluja, kuten isot päivittäistavarakaupat, kirja- ja kukkakaupat, sosiaali- ja terveysasema, apteekki, päiväkoteja, ala- ja yläkoulu sekä ravintoloita. Alueella on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet.
Järvenpään Alhotie 17:n asumisoikeusasukkailla on jopa oma tenniskenttä.
Järvenpään Alhon asuinalueelle on valmistunut Avain Asuntojen 77 laadukasta asumisoikeusasuntoa, jotka lämpenevät maalämmöllä.
Kolmessa kerrostalossa on tarjolla koteja yksiöistä jopa viiden huoneen, keittiön ja saunan asuntoihin. Tasokkaasti varustelluissa huoneistoissa on laadukkaat sisustusmateriaalit ja hillityt värit, laminaattilattiat, kaakeloidut kylpyhuoneet, parvekelasitus, sälekaihtimet, keraaminen liesi sekä astianpesukone.
Talojen ensimmäisissä kerroksissa ovat yhteistilat, kuten monikäyttötila, saunaosasto, ulkoiluvälinevarasto, pyykinkuivaushuone, väestönsuoja ja lämpimät irtainvarastot. Asukkailla on myös mainiot puitteet yhteisölliseen toimintaan ja harrastamiseen, sillä yhtiössä on kaksi saunaosastoa, kerhohuone, tennis- ja petankkikentät sekä grillipaikka.
Yhtiöllä on neljä autopaikkaa ulkona omalla tontilla ja 55 sähkölatauspistokkein varustettua autopaikkaa viereisen tontin maanalaisessa pysäköintilaitoksessa.
Tupakointi ja sähkösavukkeiden käyttö on kielletty kiinteistön alueella. Lemmikit ovat taloon tervetulleita.
Avaimen kohteet Järvenpäässä:
5 asumisoikeuskohdetta
Talotyyppi: kerrostaloja ja rivitaloja
Asuntojen lukumäärä: 165
Palvelut: Järvenpää tarjoaa hyvät palvelut kaikenikäisille ja ravintoa kulttuurinnälkään.
Järvenpäässä nautit kasvavan kaupungin hyvistä liikenneyhteyksistä ja luonnonläheisyydestä. Tarjolla on myös sujuvat arjen palvelut, kuten päiväkodit, koulut, sosiaali-, terveys-, perhe- ja vanhuspalvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet kulttuuriin, harrastamiseen ja liikuntaan. Kaupunki on myös vireä yrittäjien keskittymä, joka näkyy lukuisina ravintoloina, kauppoina ja hyvinvoinnin palveluina.
Järvenpää tunnetaan erityisesti musiikista ja kuvataiteilijoistaan. Puistoblues on maan suurin talkoovoimin järjestettävä festivaali, Meidän Festivaali puolestaan rajoja rikkova klassisen musiikin tapahtuma. Ruumiin kulttuurista huolehtivat kaupungin noin 90 urheiluseuraa, uimahalli, jäähalli sekä lukuisat ulkoliikuntapaikat peli- ja pallokenttineen. Rullalautailijoiden suosikki on Rantapuiston skeittipuisto SK8.
Monipuolisia tapahtumapaikkoja on runsaasti, kuten Vanhankylänniemi kahviloineen, kaupunginmuseo, kirjasto, Järvenpää-talo, Aino-areena, Lottamuseo, Eero Järnefeltin Suviranta, Sibeliuksen Ainola sekä kirjailija Juhani Ahon ja taiteilijapuoliso Venny Soldan-Brofeldtin Ahola.
Historia: Kartanon omistajia, kultakauden taiteilijoita ja Karjalan evakkoja.
Järvenpään alueella on sijainnut jokunen talo ja kartano jo 1500-luvulla. Harvaan asutun seudun väkiluku alkoi kasvaa, kun ensimmäinen rautatie rakennettiin kulkemaan kaupungin kautta 1862.
Ainutlaatuinen taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven maisemiin 1897. Myös ystävät ihastuivat seutuun, ja 1901 valmistui taiteilija Eero Järnefeltin Suviranta ja 1902 Pekka Halosen Halosenniemi. Säveltäjä Jean Sibelius muutti arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan Ainolaan 1904. Rantatien varrelle nousi myös runoilija J.H. Erkon Erkkola.
Kartanonomistaja Bjarne Westermarck vauhditti alueen kasvua 1910–20-luvuilla myymällä keskustan tuntumasta viitisen sataa tonttia. Hän tuki koulujen rakentamista sekä jalkine-, vaate- ja kiviteollisuuden syntyä seudulle. Väkiluku kasvoi edelleen, kun luovutetun Karjalan evakot muuttivat kylään. Westermarck osti Terijoelta pari sataa autiota huvilaa, jotka tuotiin rautateitse Järvenpäähän. Vähitellen pienestä kylästä kasvoi liikekeskus, josta tuli kauppala 1951 ja kaupunki 1967.
Luonto: Mieli lepää rauhoittavien järvimaisemien ja hoidettujen viheralueiden keskellä.
Järvenpää on luonnonystävän ja etenkin lintubongarin onnela. Kaupungin alueella on lähemmäs sata hehtaaria suojeltuja alueita. Laajin niistä on Lemmenlaakson lehto Keravanjoen varrella. Se kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Etenkin keväisin alue lumoaa vuokkometsillään, joissa esiintyy lukuisia kasviharvinaisuuksia, lintuja ja liito-oravia. Muut suojelualueet ovat Ketosukkulakoin suojelualue ja Tuusulanjärven itärannan tervaleppäkorvet.
Tuusulanjärven länsirannalla on toinen Natura-alue, valtakunnallisesti arvokas lintuvesi, jolta on tavattu 46 pesivää lintulajia. Kaakkolassa sijaitsee lintutorni, jolle lähtee pitkospuureitti 10 minuutin kävelymatkan päässä Alhotieltä.
”Järvi on kaupunkilaisille rakas, rauhoittava maisemaelementti”, Heli Komulainen kertoo.
Hoidettuja puistoja kaupungissa on noin 100 hehtaaria ja puistometsiä tuplasti sen verran. Alhotien suunnalla asuva Komulainen kertoo, että Alhotien vierestä menevät Terholan juoksureitit, pyörätie ja talvisin hoidetut ladut.
Päivä Järvenpäässä: Sukella kulttuuriin ja taiteeseen ja nauti iltakävelystä kesäisessä luonnossa.
Aloita kesäkuinen aamu kahvikupposella Sibeliuksen Ainolassa. Hurmaava puutarha on Aino Sibeliuksen perustama ja viehättävä talo kertoo ainutlaatuista tarinaa menneiltä ajoilta. Vain kivenheiton päässä on Ahola, jossa elettiin värikästä taiteilijaelämää. Koti oli suosittu kyläpaikka pariskunnan monille ystäville ja heidän lapsilleen. Saipa Vennyn kotiteatterista Sibeliuksen tytär kipinän teatteriuralleenkin.
Matkalla keskustaan voit nauttia lounaan vaikkapa ravintola Huilissa tai muussa lukuisista ravintoloista. Katsasta sen jälkeen kesän tärkein vetonaula.
”Järvenpään taidemuseolla on maan laajin kokoelma taiteilijayhteisön ikonisten hahmojen, Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Molemmat syntyivät 160 vuotta sitten, ja sitä juhlistetaan toukokuun alussa avautuvalla pysyvällä näyttelyllä. Moniaistisessa näyttelyssä on myös digitaalinen interaktiivinen osuus”, Komulainen kertoo.
Päätä päivä Lemmenlaakson 2,5 kilometrin luontopolulle. Pidemmän lenkin saa patikoimalla Vanhankylänniemen neljän kilometrin luontopolun.
Teksti Tarja Sinervo kuvat Järvenpään kaupunki
Lähteet: www.jarvenpaa.fi, visittuusulanjarvi.fi ja elavatjuuret.fi