Maija Mattila asuu kolmisin kahden ragdoll-kissansa Mesin (kuvassa) ja Sepon kanssa Helsingin Vuosaaressa lähellä merta ja metsiä.

Lempialueensa löytänyt

Maija Mattila asuu Helsingin Vuosaaressa, joka on niin kiva paikka, että sieltä ei edes tarvitse poistua mihinkään.

”Muutin nykyiseen kotiini viime vuoden marraskuussa. Asuin ennenkin asumisoikeusasunnossa, mutta siihen oli tulossa perusparannusremontti. Minulla on kaksi ragdoll-rotuista kissaa, 3-vuotias Seppo ja 7-vuotias Mesi, joille meluisa remonttiaika olisi ollut raskas.

Tämä kaksio oli juuri perusparannettu, joten se on kuin uusi. Asunnon seinät on maalattu, lattiamateriaalit vaihdettu, keittiö- ja kylpyhuoneremontitkin tehty. Asunnossa on iso lasitettu parveke, joka on kätevä kissojen kanssa. Ikkunat antavat sisäpihalle ja metsään, joten kissoilla riittää katselemista. Sijainti lähellä metroa, merta ja metsää on loistava.

Ennen asumisoikeusasuntoon muuttamista minulla oli omistusasunto Vuosaaressa, mutta luovuin siitä. Yksin asuvalle asumisoikeusasunto on helpompi ja edullisempikin asumismuoto. Voin myös kätevämmin vaihtaa asuntoa isompaan tai vaikka toiseen kohteeseen. Nytkin vähän jo haaveilen, että löytäisin tästä taloyhtiöstä isomman asunnon.

Vietän paljon aikaa kotona, joten haluan, että kotona on viihtyisää, rauhallista ja turvallista. Tykkään sisustaa ja vaihtelen esimerkiksi koristevaloja, seinäkoristeita ja verhoja. Haaveissani on maalata olohuoneen beige tehosteseinä mintunvihreäksi.

En ole mikään taitavin kokki! Viikonloppuisin kokkailen vähän paremmin, ja sämpylöitä tykkään leipoa. On kiva kutsua kavereita kylään, juoda viiniä ja jutella. Välillä vain löhöämme ja katsomme telkkaria. Nyt korona-aikana se ei tietenkään ole mahdollista. Rentoudun katsomalla Netflixiä ja kuuntelemalla radiota. Lempiohjelmani käsittelevät kansanperinnettä, kulttuurihistoriaa ja Suomen historiaa. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miksi mitäkin juhlia on eri aikakausina vietetty, mistä symbolit tulevat ja miksi vaikka metsänpeikkoihin on uskottu. Opetan äidinkieltä ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ja yritän ujuttaa lempiaiheitani myös opetukseen.

Kotona leikin paljon kissojeni kanssa. Otin Sepon Mesille kaveriksi, mutta Mesi on lähinnä ollut, että kiitti vaan että otit Sepon tänne. Kissat eivät ole keskenään mitään bestiksiä. Seppo ja Mesi eivät pidä yhtään siitä, että teen kotona etätöitä. Ne saattavat tarttua minua hiuksista, tulla rapsuteltavaksi tai kävellä näppiksen päältä. Kun laitan perjantaina työkoneen pois, molemmat ovat onnellisia: kynsivät raapimapuuta ja heittäytyvät selälleen. Harrastan myös käsitöitä, mutta kissat usein tuhoavat ne. Niin kävi esimerkiksi turkoosisävyiselle isoäidinneliöistä tekemälleni rahinpäälliselle.

Olen asunut Vuosaaressa lukioikäisestä asti ja viihdyn hyvin. Täällä asuu myös perhettä ja ystäviä. Kesällä nautin merestä Aurinkolahdessa tai Kallahdessa. Tykkään kävellä luonnossa ja esimerkiksi Meri-Rastilan metsään menee ihana reitti. Täällä on hyvät palvelut, kaupat, kirjasto, työväenopisto ja uimahalli. Jos töihin ei tarvitsisi mennä, täältä ei välttämättä tarvitsisi edes poistua mihinkään.”

ASUMISOIKEUSKOHDE: Helsingin Kaivonkatsojantie 5
Rakennusvuosi: 1997
Kerrostalot: kaksioita–viisiöitä, koot 43–105 m²
Asuntojen lukumäärä: 79

TEKSTI Katja Tarnanen

KUVA Kristiina Kurronen

Edellinen
Iloa taiteesta
Seuraava
Uusi asumisoikeus­laki astuu voimaan 1.1.2022