Maatiaismuorin uusi koti

Eläkkeellä oleva opettaja Kirsti Hassinen on ollut koko elämänsä innostunut alkuperäisroduista, oli kyse sitten maatiaiskanoista, -lampaista, vuohista, lapinporokoirista tai suomenhevosista. Siitä sai nimensä Maatiaismuori-blogi, jota hän on kirjoittanut vuodesta 2013.

Hassinen on kirjoittanut myös kirjat lampaista ja kanoista, ollut osaomistajana kehräämössä, opetellut paimentamaan poroja koirien avulla ja pitänyt kenneliä – harrastus, joka jatkuu edelleen etäkasvattajana.

Blogiinsa Hassinen päivittää kuulumisiaan enää harvemmin, mutta satunnainen pentupostaus tai matkakohdepäivitys saattaa yhä kerätä satoja kävijöitä.

Kirsti Hassisen keinutuoli on kulkenut suvussa aina äidiltä tyttärelle.

Upouusi koti Tampereella

Vielä vuosi sitten Hassinen asui Porin Reposaaressa, josta hän muutti Tampereelle. Hän viihtyi hyvin idyllisessä maalaisympäristössä, mutta sairastelu vaati taajaan sairaalakäyntejä, mikä ei ollut Reposaaresta käsin helppoa.

Tampereen Multisillasta Hassinen löysi kodikseen upouuden ASO-asunnon.

Uuden kodin sijainnille tärkeää oli hyvät yhteydet eri puolille Suomea. Tytär lapsineen asuu edelleen Reposaaressa, kaksi poikaa Tampereen Hervannassa, yksi Jyväskylässä. Tampereelta äidillä on hyvät yhteydet kaikkien lastensa luokse.

Hassinen on aikanaan valinnut autottoman elämän ja se on toiminut hänen kohdallaan hyvin. Joukkoliikenne kulkee ja ystävät auttavat.

Ei rahoja kiinni asuntoon

Hassinen päätyi ASO-asuntoon, koska hän ei halunnut pistää kaikkia rahojaan kiinni asumiseen.

”On hyvä olla pesämuna reissaamiseen ja muuhun, samoin hätävaraa neljän lapsen perheiden mahdollisiin tarpeisiin”, Hassinen avaa.

Tärkeää oli myös saada asunnoksi kolmio. Nyt työhuoneeseen mahtuvat kaikki eri maatiaisroduista kertyneet materiaalit.

”Minulle on tärkeää, että ympärillä on valon leikkiä, ja että ikkunoista ei näy toinen kerrostalo vaan puita.”

Esteettömyys oli valon ja sijainnin lisäksi Hassiselle kolmas tärkeä kriteeri asunnon valintaan. Kulkeminen on sairastelujen jälkeen hankalaa, ja sähköavusteiselle kolmipyörälle löytyi talosta  säilytystila. Asunnossa on myös erittäin tilava kylpyhuone ja sauna sekä lasitetut parvekkeet.

Lempipaikka uudessa kodissa on keittiön iso pöytä, jonka ääressä Hassinen lukee päivän lehden ja juo aamukahvin. Ison pöydän ympärille mahtuvat tarvittaessa kaikki lapset ja lapsenlapset.

”Joskus istuskelen keinutuolissa ja neulon, toisella puolella radio, toisella televisio. Siinä keinussa olen kaikki lapsenikin imettänyt. Tosin nyt en ole ehtinyt neuloakaan.”

Siskon kanssa samassa talossa

Hassisen asunto sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa. Se tuntui varmimmalta, jos hissi menisi rikki. Hassisen sisko asuu saman talon toisessa kerroksessa. Sisarukset pääsivät varaamaan asuntonsa jo heti rakennusvaiheessa.

”Näin meillä on seuraa toisistamme. Yritämme auttaa toisiamme, ja käyn hänen kyydissään isommilla ostoksilla.”, Hassinen selittää.

Hassisen  11-vuotias Suomen porokoira Unnakin on sopeutunut hyvin kerrostaloelämään. Se on innoissaan, kun on paljon ystäviä.

”Unnan mielestä kaikki talon asukkaat kuuluvat sen kanssa samaan laumaan”

Paljon luontoa ja metsää

Multisillassa on Hassisen mieleiset ulkoilumaastot ja kivat polut koirille. Kodin vieressä on pieni metsikkö ja sähköfirman sponsoroima ötökkäpolku. Talot on sijoiteltu harvakseltaan, välissä metsää ja paljon kävelyteitä.

Kilometrin säteellä on kaksi uimarantaa ja luonnonsuojelualue.

Lähikauppa on ihan vieressä ja Tampereen keskustaan pääsee useammallakin eri bussilla.

Viereiseen Peltolammin kaupunginosaan on rakenteilla uusi kirjasto ja kulttuurikeskus. Hassinen veikkaa, että sitä tulee käytettyä usein.

Porokoira Unnan ja Kirsti Hassisen seurana samassa taloyhtiössä asuva sisko Malla Eerola

Asumisoikeuskohde

Tampereen Terävänkatu 10

Rakennusvuosi: 2024

Kerrostalo: kaksioista viisiöihin 43–92 m²

Asuntojen lukumäärä: 69

Teksti Teija Laakso – kuvat Antti Vettenranta