Mitä kuuluu asumisoikeudelle?
Moni asukas on miettinyt, miten ASO-asumisen käy, kun uudisrakentamista ei enää tueta. Muutoksella on monenlaisia vaikutuksia, mutta nykyasukkaat voivat olla rauhallisin mielin.
”Kohtuuhintainen ASO-asuminen jatkuu myös tulevaisuudessa.”
”ARA ei myönnä enää uusia lainavarauksia ASO-uudisrakennuksille. Koko Suomessa ARAn myöntämiä lainavarauspäätöksiä on noin 2500:lle uudelle asunnolle, joten uusien kohteiden rakentamista käynnistetään vielä vuonna 2024, myös Avaimella. Sen jälkeen Avain Asunnoilla keskitytään ASO-uudistuotannon sijaan vuokrakohteisiin. Avain Asumisoikeudessa keskitymme olemassa olevien kiinteistöjen ylläpitoon, hoitoon ja perusparannuksiin. ASO-asuntojen myynti jatkuu siltä osin, kun vanhoja asuntoja vapautuu.
ARA myöntää edelleen rahaa ASO-asuntojen perusparannushankkeisiin. Tulevan kahden-kolmen vuoden aikana korjaamme lähes kaikki asunnot, jotka tulevat ARAn perusparannusrahoituksen piiriin ollessaan 20 vuotta vanhoja. Sen jälkeen meillä ei käytännössä ole asuntoja, joissa peruskorjaus olisi lähiaikoina ajankohtainen. Asuntokantamme on hyvässä kunnossa ja sen käyttöaste on hyvä.
Kun uusia asuntoja ei enää tehdä, tietyillä alueilla ASO-asuntojen kysyntä todennäköisesti kasvaa ja jonotusajat pidentyvät. Nykyisten asukkaiden on hyvä muistaa, että asunnon voi halutessaan luovuttaa puolisolleen tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen tai muulle vakituisesti huoneistossa asuvalle perheenjäsenelle. Luovutuksen voi tehdä, kun on itse asunut asunnossa kahden vuoden ajan. Talossa jo asuva asukas ei tarvitse järjestysnumeroa, jos haluaa vaihtaa samassa kohteessa eri asuntoon.
ASO-asuminen on kohtuuhintaista. ARAn asuntomarkkinakatsauksen 2/2023 mukaan asumisoikeus on selvästi vapaarahoitteista vuokra-asumista edullisempi asumismuoto. Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat ovat lähes 50 prosenttia asumisoikeuden käyttövastikkeita kalliimpia. Kun asunnosta luopuu, asukas saa ASO-maksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkastettuna kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Kolmen vuoden aikana 2020–2023 rakennuskustannusindeksi nousi 16,8 prosenttia. Ero omistusasumiseen, jossa myyntiajat ovat pidentyneet ja hinnat saattaneet jopa laskea, on merkittävä. Nyt omistusasuja ei välttämättä pääse asunnostaan kovin nopeasti eroon eikä saa siitä omia rahojaan takaisin.”
”Asumisoikeus jatkaa elinvoimaisena ja sitä kehitetään.”
”On vaikea ymmärtää, miksi asumisoikeusasumisen uudistuotantoa ei enää tueta. Suosittu asumisoikeus on kuitenkin valtiolle vuokraa edullisempi tapa tukea julkisesti tuotettua asumista, koska asumisoikeudessa ei ole käynnistysavustusta ja valtion takausvastuu on ARA-vuokraa pienempi. Ympäristöministeriö suunnittelee jonkinlaista välimallin järjestelmää, vaikka ASO-asunnot on 30 vuoden aikana todettu hyväksi ja kohtuuhintaiseksi malliksi, ja meillä on vastikään uusittu lakikin.
Uutta asumisoikeuslakia voi ja pitää edelleen kehittää. Muun muassa järjestysnumeroista voisi luopua kokonaan, jolloin kohtuuhintaiset asunnot kohdistuisivat paremmin sitä tarvitseville. Se olisi myös oikeudenmukaisempaa, selkeämpää ja edullisempaa kuin nykyisen numerojärjestelmän ylläpito. Myös lainajärjestelmää tulisi arvioida uudelleen. Esimerkiksi laina-aikaa tulisi lyhentää nykyisestä 40 vuodesta esimerkiksi 10 vuoteen, jolloin lainoituksen tarjonta ja ehdot voisivat parantua, kun lainantarjoajien määrä kasvaisi.
ASO-uudisrakentamisen lopettamisella on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia. Kaupungit ja kunnat ovat tehneet esimerkiksi kaavoitusta niin, että uusilla alueilla olisi monipuolisesti erilaisia asumismuotoja segregaation ehkäisemiseksi. Kun ASO-rakentamista ei enää tehdä, kuntien on vaikeampi toteuttaa elinvoimaista ja kohtuuhintaista aluesuunnittelua. Uudistuotannon lakkauttaminen syventää myös rakennusalan laskusuhdannetta ja lisää työttömyyttä.
ASO-asuminen kiinnostaa. Siitä kertoo se, että viime syksyn aikana uusia järjestysnumeroita haettiin ARAlta jo 30 000, kun koko Suomessa asumisoikeusasuntoja on yhteensä noin 56 000. Valtakunnallisesti ASO-asuntoja vapautuu vuosittain 11 prosenttia ja asunnossa asutaan keskimäärin seitsemän vuotta. Tämä kaikki kertoo siitä, että asumismuoto on haluttu eikä kysyntä ja tarjonta kohtaa. Tilanne ei ainakaan tule parantumaan ASO-rakentamisen lopettamisen myötä.”
Avaimelle tärkeä puheenjohtajuus
Avain Yhtiöiden myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta toimii SAY:n eli Suomen asumisoikeusyhteisön puheenjohtajana tänä vuonna. Järjestö edistää asumisoikeusasioita ja sen puheenjohtajana voi vaikuttaa siihen, että asumisoikeus säilyttää asemansa hyvänä ja turvattuna asumismuotona myös tulevaisuudessa. ”Asumisoikeuden tunnettuutta pitää lisätä niin asukkaiden, viranomaisten kuin valtiovallan suhteen. Moni tuntee huonosti sen erityispiirteitä, kokee hakuprosessin byrokraattiseksi ja asunnon saamisen vaikeaksi”, Kiviranta toteaa.
Teksti Katja Tarnanen kuva Getty Images ja Avain Yhtiöt
