Moro Tampereelta!

Moro Tampereelta!

Tampere on jo vuosikausia ollut maamme vetovoimaisin kaupunki. Silmäys sen tarinaan ja tarjontaan auttaa ymmärtämään, miksi näin on.

Sijainti: Koskien kuohuista syntynyt kaupunki on Suomen kolmanneksi suurin.

Yli 250 000 asukkaan Tampere syntyi Näsijärven ja Pyhäjärven välisen Tammerkosken ympärille Pirkanmaalle. Lähikuntineen sen vaikutusalueeseen kuuluu noin 400 000 asukasta. Tampere on yksi raideliikenteen solmukohtia ja sen lentokenttä yksi maamme vilkkaimmista. Kaupungin ensimmäinen osuus raitiotiestä valmistui 2021 ja nyt Tampereen Ratikka kuljettaa asukkaita myös Avaimenkotien tuntumaan.

”Kompakti käveltävyys ja saavutettavuus on kaupungin tavoite. ’15 minuutin kaupungissa’ kävelet mihin tahansa vartissa. Suurin tapahtuma-areena, Nokia Arena, on keskellä kaupunkia ja ratikalla pääsee keskustasta metsään”, kertoo kaupungin markkinointi- ja viestintäasiantuntija Katariina Onnela.

Moro Tampereelta
Hyppää Tampereen Ratikan kyytiin! Sillä pääsee myös Avaimen Hervantajärven asunnoilta kätevästi keskustaan. Kuva Visit Tampere, Laura Vanzo.

Talo: Vuokra- ja asumisoikeuskoteja Hervantajärven monipuolisella alueella.

Hervantajärvi on Hervannan kaupunginosan kupeessa luonnon helmassa, raitiotien päätepysäkin lähellä. Heittoniitynkujan uusissa taloissa on 70 lyhyen korkotuen ARA-vuokra-asuntoa ja 70 asumisoikeusasuntoa.

Molemmista yhtiöistä löytyy koteja näppäristä yksiöistä aina isompiin perheasuntoihin. Laadukkaaseen varustukseen kuuluvat induktiotasot, kalusteuunit, astianpesukone, sälekaihtimet ja laatoitetut kylpyhuoneet. Parvekkeet ja terassit on lasitettu.

Talojen yhteistiloissa on saunat vilvoitteluterasseineen, kuivaushuoneet ja huoneistokohtaiset irtainvarastot. Sisäpihalla on leikki- ja oleskelualue sekä pyörävarastot. Vuokra-asunnoille on varattu 33 ja asumisoikeusasunnoille 34 sähköauton latauspistein varustettua autopaikkaa. Molemmat kohteet ovat savuttomia; lemmikit sen sijaan ovat tervetulleita.

Lähin elintarvikekauppa on viereisellä tontilla ja Hervannan kattavat palvelut vain parin kilometrin päässä. Kotiovelta avautuu vehreä lähiluonto ja lähellä on myös uimaranta. Hervannassa on myös jäähalli ja uimahalli. Tampereen keskustaan pääsee raitiovaunulla 25 minuutissa.

Heittoniitynkujan asunnot tarjoavat laatua ja mukavuutta elämään. A-energia­luokan talot lämpiävät maalämmöllä.

Heittoniitynkuja Avain asunnot
Heittoniitynkujan asunnot tarjoavat laatua ja mukavuutta elämään. A-energia-luokan talot lämpiävät maalämmöllä.

Avaimen kohteet Tampereella:

5 asumisoikeuskohdetta ja 3 vuokrakohdetta

Talotyyppi: kerrostaloja

Asuntojen lukumäärä: 450

Palvelut: Tampereella on kaikki ainekset hyvään ja leppoisaan elämään.

Hervannan palvelut ovat 10 minuutin pyöräilymatkan päässä Heittoniitynkujalta. Siellä on päiväkodit, koulut ja yliopiston kampus. Hervanta Triossa on terveysasema, hammashoitola, äitiys- ja lastenneuvolat, kirjasto, nuorisokeskus ja sisäliikuntapalveluja. Alue on kuin oma pieni kaupunki monine ravintoloineen ja hyvinvointipalveluineen.

”Kulttuuri- ja urheilutarjontaa riittää joka lähtöön. Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri ovat maan vanhimpia alan toimijoita. Nokia Arena on Tampereen Ilveksen ja Tapparan kotihalli ja Euroopan uusin monitoimiareena. Se tuo koettavaksi kansainvälisten megatähtien konsertit ja huippuluokan urheilu- ja yritystapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat. Ratinan stadionilla järjestetään urheilu- ja festarielämyksiä vuodesta toiseen”, Onnela kertoo.

”Tampere ei ole vain lätkäkaupunki: Kaupin urheilupuistossa on uusi pesisstadion. Hakametsän urheilupuistoa rakennetaan uniikiksi liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin keskittymäksi. Tampere on myös maailman saunapääkaupunki. Seudulla lämpiää yli 55 yleistä saunaa, joissa voi rentoutua ja virkistäytyä läpi vuoden”, vinkkaa Onnela.

Tampere yleissauna
”Suomen Manchesterissa” eli Mansessa on yli 50 yleistä saunaa, joissa pääsee nauttimaan kunnon löylyistä. Kuva Visit Tampere, Laura Vanzo.

Historia: Vahva ja toimelias teollisuuskaupunki jo 1800-luvulta lähtien.

Tammerkosken seudulla on ollut pysyvää asutusta jo noin 600-luvulla. Keskiajalla koskeen rakennettiin ensimmäisiä myllypatoja. Vuonna 1638 Pietari Brahe määräsi seudulla pidettäväksi kahdet markkinat vuosittain. Kustaa III perusti Tampereen, ruotsinkieliseltä nimeltään Tammerforsin, 1. lokakuuta 1779 kosken tuntumaan. Vapaakaupungin oikeudet takasivat vapaan muuton kaupunkiin, ja vapautus tullimaksuista vauhditti käsityöläisyyttä ja kaupankäyntiä.

Abraham Häggman perusti 1738 Tampereen ensimmäisen tehtaan, joka valmisti lumpuista paperia. Vuonna 1820 skotti James Finlayson perusti kehruukonetehtaan, mutta siirtyi sitten puuvillan kehräämiseen. Tehtaita alkoi nousta lisää. Tampereen pellava- ja rautateollisuus, Liljeroosin kehräämö, verka-, kattohuopa- ja luujauhotehtaat, höyrysaha, Santalahden paperitehdas ja Emil Aaltosen kenkätehdas aloittivat – maamme tärkein teollisuuskaupunki oli syntynyt. Asukasmäärä kasvoi kohisten, ja yhdessä luotiin vahva työväenliike sekä urheilu-, raittius-, herätys- ja naisseuroja. Siitä saakka yritteliäisyys ja toimelias yhteisöllisyys ovat olleet alueen menestyksen salaisuuksia.

Tampere Kauppahalli
Tiilestä ja teräksestä rakennettu, tänä päivänäkin Pohjoismaiden suurin kauppahalli, avattiin 1901. Sieltä saat kätevästi herkut ja tuliaiset. Kuva Tampereen kaupunki Sangyune Lee.

Luonto: Moni-ilmeinen luonto on lähellä – ­kaupunkipuistoista kansallispuistoihin.

Heittoniitynkujalla luonto alkaa kotiovelta, sillä Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue on lähellä. Se tarjoaa luontoelämyksiä vesistön, soiden, kallioiden ja vanhan metsän siimeksessä. Polkuja on kunnostettu pitkospuita rakentamalla ja liikkumista opastetaan viitoituksin. Alueella on myös kaksi taukopaikkaa puuliitereineen ja käymälöineen, Viitastenperällä myös laavu.

Luonnon monimuotoisuudesta kertovat vanhan metsän kääpälajisto ja linnusto, harvinaiset sammalet ja jäkälät sekä monet harvinaiset hyönteis- ja kasvilajit. Järvellä voi nähdä kaakkurin ja metsässä kanahaukan, varpus- ja viirupöllön sekä varpuslintuja, kuten hömötiaisen. Alueella on havaittu myös liito-oravia, hirviä ja jopa karhu ja ilves.

Upeita puistoja, metsiä, järviluontoa ja retkeilyreittejä Tampereen seudulla on kukkuramitoin. Useampi luontopolku lähtee aivan keskustasta muun muassa Kaupin ja Pyynikin metsiin. Kansallispuistoja on 50 kilometrin päässä. Niistä Seitsemisessä voi patikoida tai pyöräillä ja talvisin myös hiihtää, ja Helvetinjärven kansallispuistossa ihailla komeita rotkolaaksoja ja jyrkkärantaisia rotkojärviä.

Helvetinjärvi
Helvetinjärvi tarjoaa upeaa luontoa: rotkolaakson ja Helvetinkolun, pari metriä leveän ja 40 metriä korkean kalliosolan. Kuva Tampereen kaupunki, Alex Mazurov.

Päivä Tampereella: Taidetta, tarinoita ja paljon nähtävää – rennosti manselaiseen tyyliin.

Aloita päivä kahvittelulla ja huikealla näköalalla yli koko kaupungin. Voit valita Pyynikin näkötornin, Näsinneulan tai Hotelli Tornin urheiluhenkisen Moro Sky Barin. Siirry sitten kulttuurikierrokselle Lars Sonckin suunnittelemaan tuomiokirkkoon. Sen seiniä koristavat Magnus Enckellin ja Hugo Simbergin maalaukset, kuten Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli.

”Mielenkiintoisia museoita ovat esimerkiksi Poliisimuseo Hervannassa, Vakoilumuseo, Työväenmuseo Werstas tai Vapriikki. Muumimuseo viehättää kaikenikäisiä muumien ja kuvataiteen ystäviä.  Palatsimu­seo Milavida vie aikamatkalle Wilhelm von ­Nottbeckin perheen loisteliaaseen elämään 1800-luvulle. Poikkea samalla lähellä olevaan Tallipihaan, jossa on ihania puoteja ja kahvila”, Onnela vinkkaa.

”Monissa museoissa on tasokkaita ravintoloita. Keskustan suosikkeja ovat Kuuma ja Muusa, Plevna ja pizzeria Sitko. Myös fine dining -ravintoloita löytyy, niihinkin saa tulla manse-tyyliin farkut jalassa. Herkut voi sulatella luontopoluilla tai Pispalan puutaloalueella, tai suuntaa Särkänniemen huvipuistoon tai johonkin kaupungin leppoisista saunoista.”

Muumimuseo Tampere
Muumien ystävä suuntaa maailman ainoaan Muumimuseoon, jossa voi kokea Muumilaakson taikuutta. Kuva Visit Tampere, Laura Vanzo.

Teksti Tarja Sinervo kuvat Tampereen kaupunki

Lähteet: Tampere.fi, Retkipaikka.fi, Visittampere.fi ja mainittujen museoiden ja luontokohteiden kotisivut.