Taiteile itsesi Tuusulaan

SIJAINTI: Maaseutumaista asumista Uudellamaalla, hyvien yhteyksien päässä pääkaupungista.

39 000 asukkaan Tuusulassa on kolme omaleimaista taajamaa: Hyrylä on kunnan vireä keskus. Kellokoski taas idyllinen keskittymä ruukkiseutuineen ja kartanoineen. Jokela kasvaa vanhan tiilitehtaan ja oman rautatieaseman ympärille. Lisäksi Tuusulassa on useita pieniä kyliä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on vain 15 minuutin päässä Tuusulan keskuksesta ja pääkaupunkiin pääsee autolla tai julkisilla kulkuvälineillä 35–55 minuutissa. Liikkumista helpottavat Tuusulan moottoritie Hyrylästä Helsingin keskustaan sekä HSL-alueen julkinen liikenne muun muassa Keravan juna-asemalle.

TALO: Entiselle kasarmialueelle valmistuu tyylikkäitä vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

Rykmentintie 8 rakentuu Hyrylän keskustan tuntumaan. Se sijaitsee laajan Rykmentinpuisto-alueen sydämessä, upeiden ulkoilumaastojen äärellä. A- ja B-talojen 86 vuokra-asuntoa ovat valmistuneet ja ensi toukokuussa valmistuu C- ja D-talojen 61 asumisoikeusasuntoa.

Huoneistot on suunniteltu asumisen helppous ja moderni tyylikkyys mielessä. Pohjaratkaisuja löytyy käytännöllisistä yksiöistä mukaviin perheasuntoihin. Tasokkaaseen varusteluun kuuluu kaikissa asunnoissa helppohoitoinen laminaattilattia, kaakeloidut kylpyhuoneet, sälekaihtimet, keraaminen liesi ja astianpesukone. Parvekkeet ovat lasitettuja ja kylpyhuoneissa on mukavuuslattialämmitys. Lämpimät irtaimistovarastot, ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot, sekä tekniset tilat sijaitsevat 1. kerroksessa.

Yhtiön kaikki asunnot ovat savuttomia, mutta lemmikit ovat koteihin tervetulleita. Autopaikat sijaitsevat viereisen tontin pysäköintilaitoksessa. Asumisoikeuskotien asukkailla on käytettävissään yhteinen pesula, kaksi kuivaushuonetta, yhteinen talosauna ja kerhotila.

PALVELUT: Tuusulasta löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee – ja paljon enemmänkin.

Kilometrin säteellä Rykmentintieltä on kattavat palvelut, kuten kaupat, apteekki, terveyskeskus, kirjasto, seurakuntakeskus, uimahalli sekä urheilukeskus jää-, jalkapallo- ja salibandyhalleineen.

”Koko Hyrylän aluetta ollaan kehittämässä voimakkaasti tulevaisuudessa. Rykmentinpuiston alueelle tulee asumisviihtyisyyttä lisäävää tarjontaa, kuten kahviloita, ravintoloita ja monenlaisia palveluja”, kertoo Tuusulan elinvoimajohtaja Kristiina Salo.

Salon mukaan Hyrylän alueella on kunnallisia päiväkoteja kuusi ja yksityisen palveluntuottajan päiväkoteja viisi. Lähimmät koulut sijaitsevat tällä hetkellä noin 1,5 km päässä. Alueelle on tulossa uudet tilat lukion, musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston käyttöön.

”Rykmentinpuistoon rakennetaan monipuolinen koulutuksen, kulttuurin, osaamisen ja esittämisen keskus ja kohtaamispaikka nimeltään Monio. Se sai huomattavaa myönteistä julkisuutta jopa kansainvälisesti, kun arkkitehtikilpailun voittaja julkistettiin”, Salo kertoo.

Tavoitteena on aloittaa rakentaminen ensi kesäkuussa ja toiminta Moniossa vuonna 2022.

HISTORIA: Tuusula tunnetaan taiteilijoistaan, Hyrylä myös kunniakkaasta kasarmialueestaan. 

Tuusula sai alkunsa kappeliseurakunnan perustamisesta vuonna 1643. Suur-Tuusulaan kuuluivat aluksi myös Korso, Kerava ja Järvenpää.

1850-luvulla venäläiset perustivat Hyrylän alueelle varuskunnan. 1900-luvun puolella rakennetuista punatiilisistä kasarmirakennuksista moni on jäljellä ja tiloissa toimii muun muassa Taidekeskus Kasarmi. Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmialueesta tuli ensin tykistövaruskunta, sitten ilmatorjunnan keskus ja lopuksi Puolustusvoimien Kansainvälinen keskus vuoteen 2015 saakka.

Tunnetuin Tuusula on taiteilijoistaan alkaen kansalliskirjailijastamme Aleksis Kivestä. 1800–1900-lukujen vaihteessa Rantatielle kehittyi maamme merkittävin ”kultakauden” taiteilijayhteisö, kun järven itärannalle muuttivat ensin Juhani Aho ja vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt, sitten Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J. H. Erkko ja Jean Sibelius perheineen.

Rantatien täysihoitoloissa viihtyivät myös Eino Leino, Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Myös Martta Wendelin asui Tuusulassa. Melkoinen kavalkadi – eikös!

LUONTO: Vehreä luonto on lähellä – niin hoidetut viheralueet kuin luonnonmetsäkin.

Tuusulan kumpuilevat peltoaukeat, sankat metsät, jäkälän ja sammalten koristelemat kalliot ja välkkyvät vesistöt ovat suomalaista kansallismaisemaa aidoimmillaan. Laajat, hyvin hoidetut viheralueet ja luonnonmetsät tarjoavat oivat mahdollisuudet virkistäytymiseen niin liikunnan harrastajalle kuin rauhaisan samoilun ystävällekin – sienestäjiä ja marjastajia unohtamatta. Luonnon helmassa voi kuulla kunnan nimikkolinnun, satakielen, taiturimaista laulua.

Tuusulanjärvestä Vantaanjokeen laskeva Tuusulanjoki on noin 15 kilometriä pitkä. Jokilaakso viljelysmaisemineen on yksi alueen arvokkaista kulttuurimaisemista.

Lintubongareita kiinnostaa, että Rykmentintieltä vain pienen matkan päässä sijaitseva Tuusulanjärvi on valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Järvellä on kaksi lintutornia ja sen ympäri kiertää suosittu kevyen liikenteen väylä. Kesällä järvellä voi kalastaa ja soutaa, meloa, purjehtia ja uida. Talviaikaan järvi houkuttelee kävelijöitä, hiihtäjiä ja retkiluistelijoita. Kun järvi jäätyy riittävästi, sille aurataan Etelä-Suomen pisin, 16 kilometrinen, retkiluistelurata

PÄIVÄ TUUSULASSA: Kierrä pyörällä koko komea Tuusulanjärvi tai patikoi kuuluisa Rantatien osuus.

Noin 20 kilometriä pitkän pyöräreitin varrella on monta houkuttelevaa vierailukohdetta. Tunnetuista taiteilijakodeista ainakin Ainola, Erkkola ja Halosenniemi ovat avoinna kävijöille pitkälle syystalveen, osa ympäri vuoden. Monet kahvilat ja ravintolat, kuten Syvärannan Lottamuseon kahvila, tarjoavat herkkujaan matkan varrella ja myös hienoja piknik-paikkoja reitillä riittää. Koko järven kiertävän pyöräilyreitin voi aloittaa haluamastaan kohdasta. Alueella vuokrataan polkupyöriä ja mobiilisovellus app.citynomadi.com opastaa ja kertoo nähtävyyksistä.

Rannan korkein kohta, Sarvikallio, kohoaa ylimmillään 25 metrin korkeuteen järven pinnasta. Tämän ”pikku-Kolin” laella on nuotiopaikka ja wc. 140 askelman portaita pääsee kallion laelta laiturille ja vaikka uimaan. Sarvikallio riittää lapsiperheille puolen päivän retkikohteeksi, sillä patikkareitit ovat 1,5 ja 3,5 kilometrin pituiset. Vaihtoehtoisesti voit kiertää 4 kilometrin pituisen Tuusulan Rantatien osuuden, jolta löydät useimmat kulttuurikohteet.

Jos virtaa riittää, päivän päätteeksi voi piipahtaa Koiramäen Pajutallilla, joka on kiva koko perheen retkipaikka.

TEKSTI Tarja Sinervo

KUVAT Tuusulan kaupunki

Lähteet: esim. rykmentinpuisto.fi, visittuusula.fi, tuusula.fi, virtaalituusula.fi