SIJAINTI: Järvi-Suomessa sijaitsevaan 143 000 asukkaan Jyväskylään on helppo tulla.
Jyväskylä sijaitsee keskellä Suomea, joten sinne pääsee kätevästi eri puolilta maata kohtuullisella matkustamisella. Matkaa Jyväskylään voi taittaa lentokoneella, junalla, linja-autolla, omalla autolla – jopa veneellä. Kanavareittejä pitkin Jyväskylään pääsee etelästä Lahdesta ja pohjoisesta Pielavedeltä asti.
Kaupungin kompaktissa keskustassa voi tallata jalan, hypätä pyörän selkään tai oman auton rattiin. Keskusta hahmottuu näppärästi vierailijallekin, sillä se jää Jyväsjärven ja Harjun väliin. Jos mielii keskustan ulkopuolelle, varmimmin sinne vievät bussit Kauppakeskus Forumin edestä Vapaudenkadulta.
TALO: Uusia asumisoikeusasuntoja valmistuu ekologiseen Kankaan kaupunginosaan.
Entisestä tehdasalueesta on tulossa monipuolinen ja viihtyisä asuinalue Tourujoen kainaloon vain kilometrin päähän Jyväskylän keskustasta. Alueella on huomioitu kestävä rakentaminen ja kaupunkisuunnittelun uusimmat oivallukset. Vai mitä sanot esimerkiksi älykkäistä aurinkoenergiapenkeistä, joilla levähtäessään voi ladata kännykkää ja käyttää ilmaista wifi-verkkoa?
Syksyllä Paperitehtaankatu 24:ään valmistuu yhteensä 46 modernia asumisoikeusasuntoa. Kooltaan ne vaihtelevat yksiöistä neliöihin, neliöitä on 30−77. Asunnoissa on joko lasitettu parveke tai ranskalainen parveke. Isommissa asunnoissa on oma sauna, ja löylytellä voi myös taloyhtiön saunassa. Kohde on savuton, tupakointi on kielletty myös parvekkeilla.
Taloyhtiössä on lämmin irtaimistovarasto, liikuntavälinevarasto sekä pajana tai pesulana toimiva tila. Koko alueen pysäköinti on keskitetty pysäköintitaloihin, joten pihat ja kadut ovat rauhallisia. Asukaspysäköinti sijaitsee Jyväs-Parkin pysäköintitalossa, mutta inva- ja lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja on lähistöllä.
PALVELUT: Jyväskylässä voi opiskella yhtä sun toista – niin tekeekin joka kolmas asukas.
”Täällä yhdistyvät ison ja pienen kaupungin edut: arki on helppoa, sillä kaikki on vartin päässä, mutta silti voi olla kansainvälinen tutkija tai pörssiyhtiössä töissä”, elinkeinojohtaja Anne Sandelin kiteyttää.
Jyväskylään perustettiin Suomen ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu ja kansankoulun opettajaseminaari. Nyt kaupungissa voi opiskella muun muassa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ammatillista koulutusta tarjoavassa Gradiassa. Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Koulutustarjooma näkyy arjessa asukkaillekin, sillä jyväskyläläisten päiväkotien ja koulujen sijaisetkin ovat Sandelinin mukaan aina päteviä.
Suurimmat työnantajat ovat kaupunki, sairaanhoitopiiri, yliopisto ja Osuuskauppa Keskimaa. ICT- ja kyberturvallisuussektori on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, yrityksiä on yli 500. Sen vastapainoksi valmistuu kiukaita, traktoreita, ralliautoja, tuulivoimaloiden vaihteita ja paperikoneita.
Kaupungin terveyspalveluja uudistetaan parhaillaan. Jo syksyllä Jyväskylän Kukkumäkeen valmistuu uusi moderni keskussairaala Nova.
HISTORIA: Missään muualla ei ole yhtä paljon Alvar Aallon rakennuksia kuin Jyväskylässä.
Löytyykö kotoasi Savoy-maljakko, jonka malli perustuu suunnitelmiin nimeltä ”Eskimoerindens skinnbuxa” eli eskimonaisen nahkahousut? Kyseessä on tietysti suomalaisille tuttu Aalto-vaasi, joka sai nimensä helsinkiläisen ravintola Savoyn mukaan. Maljakko oli siellä käytössä, ja koko ravintolan sisustus oli Alvar Aallon ja hänen vaimonsa Ainon käsialaa.
Tunnetuin arkkitehtimme ja muotoilija Alvar Aalto 1898–1976 asui, opiskeli ja perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia löytyykin seudulta lähes 30. Niiden tyyli vaihtelee klassismista funktionalismiin ja tiiliarkkitehtuurista monumentaalisuuteen. Aallon suunnittelemia ovat esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä. Kohteisiin voi tutustua opastetuilla kävelykierroksilla, pyörällä, bussilla, risteilyllä tai jopa tanssimalla.
Tiesitkö, että kaupungissa on myös toistakymmentä Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin, Wivi Lönnin, suunnittelemaa rakennusta, kuten Kuokkalan kartano ja yliopiston hallintorakennus?
LUONTO: Jyväskylässä kaupunki- ja luontomaisema sekoittuvat sopuisasti.
Kuka eka ylhäällä? Harju ja Vesilinnan näkötorni ovat tunnetuimpia maamerkkejä, joille johtaa Harjun Neron portaiden 119 askelta. Alueen ympäri kiertää myös pururata. Keskellä aluetta sijaitsee stadion.
Yhtä lailla upeista maisemista voi nauttia, jos suuntaa päällystetylle 12,7 kilometrin pituiselle Rantaraitille. Kaupunki rakentaa reitin varrelle Suomen suurinta ulkokuntosalia, jossa on 20 erilaista liikuntapaikkaa. Kun ne kaikki kiertää, on koko kropan lihakset treenattu. Jyväskylästä löytyy kaikkiaan 360 liikuntapaikkaa, 500 kilometriä kunto- ja hiihtoratoja sekä 220 liikunta- ja urheiluseuraa.
”Haluamme kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan”, Anne Sandelin toteaa.
Laajavuoren ulkoilualue on vain seitsemän kilometrin päässä keskustasta. Siellä voi liikkua ympäri vuoden: patikoida luontopolulla, lenkkeillä, pyöräillä, frisbeegolfata, kiipeillä köysiradoilla, lasketella ja hiihtää. Seudun 300 järveä kutsuvat kalastamaan, uimaan kesät talvet sekä luistelemaan. Pakkasten paukkuessa sataman ja keskustan edustalle jäädytetään noin 2,4 kilometrin retkiluistelurata
PÄIVÄ JYVÄSKYLÄSSÄ: Jos keskisuomalaisuus on vierasta, tutustu siihen Keski-Suomen museossa.
Sovi lähtöpaikaksi Kompassiaukio, kuten paikalliset, ja suuntaa sitten Suomen käsityömuseoon, jossa sukellat käsityön eri ilmiöihin kaikilla aisteilla. Kierroksen päätteeksi voit tehdä Avoimessa Pajassa apinannyrkin tai haitarikirjan tai suunnata suoraan Toivolan Vanhan Pihan käsityöläispuoteihin. Kiinnostavia museoita ovat myös uudistettu Keski-Suomen museo, Luontomuseo ja Tikkakoskella sijaitseva Suomen Ilmavoimamuseo, jossa voi ihmetellä lentokoneita, hävittäjiä ja suihkukoneita 1900-luvun alkupuolelta asti.
Kun nälkä kurnii, suuntaa keskustassa Figaroon, Harmooniin tai Beans&Moreen tai satamassa burgerille konttiravintola Mortoniin. Hörppää kahvit Vesilinnan kahvilassa tai teet Teeleidissä. Jos sää sallii, suuntaa Lutakkoon ja päätä päivä risteilyyn. Voit lepuuttaa jalkoja ja ihastella Päijänteen vesistöä.
Kotimatkalla voit käväistä kahdessa Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Vaikutu vanhasta hirsirakennustaidosta Petäjäveden vanhalla kirkolla ja kiipeä Oravivuoren mittauspisteelle. Piste on osa Struven kolmiomittausketjua, jolla selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvulla.
TEKSTI Katja Tarnanen
KUVAT Jyväskylän kaupunki, Visit Jyväskylä
Lähteet: Visitjyväskylä.fi, Jyväskylä.fi ja Alvaraalto.fi sekä Visit Jyväskylän Matkailu- ja markkinointipäällikkö Susanne Rasmus ja Jyväskylän markkinointikoordinaattori Taija Lappeteläinen.