Vastakkainasettelun aika

Parikymmentä vuotta sitten Sauli Niinistön presidenttivaalikampanja julisti meidän kaikkien olevan työväkeä, koska ”Ilman työtä ei ole toimivaa taloutta. Ja ilman toimivaa taloutta emme pysty huolehtimaan koulutuksesta, terveydestä ja hyvästä vanhuudesta.” Siksi vastakkainasetteluiden aika on ohi. Kampanjasta huokui nousukauden huuma. Olihan silloin Suomella kännykät, menestystä alalla kuin alalla ja PISA-tuloksetkin loistivat maailman kärjessä. Ajatella, että kirjoittaessani ylioppilaaksi vuonna 2000 valtion tulot olivat 37,8 miljardia ja menot 33 miljardia euroa.

Niukkuuden ajassa asetelma on toinen. Nyt olemme 15 miljardia miinuksella, keskellä lähes yleislakkoa ja lisäksi sota raivoaa Euroopassa. Vastakkainasettelu on jälleen uusi normaali. Hyvinvointivaltiota kantava talouden ja teknologian rahoituspohja on luisunut alta pois. Nyt työmarkkinauudistukset ja isot leikkaukset tehdään yhdellä kertaa ja kerrannaisvaikutukset voivat koskea moneen kotiin erittäin kipeästi. Leikkauksista huolimatta Suomeen jää kattava sosiaaliturva ja pienituloinen voi hakea asumiseensa tukea.

Tässä numerossa käydään läpi, mikä muuttuu ja miten tukia haetaan. Hyvinä aikoina on helppoa puhua, ettei pääoman ja työn välillä ole ristiriitaa. Kaikkien palkat nousevat ja palvelut paranevat. Mutta eikö juuri tällaisena kriisiaikana tarvita enemmän niinistöläistä ajatusta kansankunnan kokonaisedusta ilman äärimmäisiä vastakkainasetteluita. Ilman toimivaa taloutta emme rahoita koulutusta, ylläpidä terveyspalveluita emmekä turvaa vanhuutta. Tästä pitäisi löytää se yhteinen sävel Haka­niemestä Etelärantaan.

Asmo Maanselkä, Avain & Koti -lehden päätoimittaja

Asmo Maanselkä
Päätoimittaja / Markkinointi- ja viestintäpäällikkö