Asoasukas, osallistu ja vaikuta!
Uusi asumisoikeuslaki parantaa asumisoikeusasukkaiden vaikutusmahdollisuuksia neljällä eri tasolla. Uutena laki tuo mukanaan yhteistyöelimen vaalit.
Yksi asumisoikeuslakiuudistuksen tärkeitä tavoitteita oli parantaa asukkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia.
”Asoasukkaiden asemaa verrattuna omistus- ja vuokra-asukkaisiin on pohdittu. Laissa ovat mukana myös asukkaiden tärkeäksi kokema tiedonsaantioikeus ja perusteet käyttövastikkeiden muodostumiselle. Se, että asukkaat ovat mukana ja saavat tietoa, on oikeutus koko valtion tukeman järjestelmän olemassaololle”, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen toteaa.
Asukkaat saavat tärkeää tietoa
Asukkaat saavat jatkossa talouteen, korjauksiin ja huoltoon liittyvää tärkeää tietoa asumisoikeusyhteisön ja asukkaiden välisessä yhteistyöelimessä. Lain pykälään 46 on kirjattu yksityiskohtainen luettelo koko asumisoikeusyhteisöä koskevia asioita, joissa elimellä on oikeus esimerkiksi osallistua, lausua, neuvotella, tehdä esityksiä tai päättää. Myös asukaskokouksesta voi tehdä esityksiä yhteistyöelimessä käsiteltäviksi asioiksi tai ehdotuksia yhteisiksi hyviksi käytännöiksi.
”Vaikka asukkaita kiinnostaa etenkin omaa taloa koskevat päätökset, ne tehdään yhtiötasolla. Siksi yhteistyötä on tehtävä sillä tasolla, jolla voi vaikuttaa. Kun keskustellaan isoista kokonaisuuksista, tarvitaan valmistelevaa ja neuvoa antavaa elintä, joka käsittelee yleisiä linjauksia ja periaatteita. Asiat on esitettävä ymmärrettävästi, jotta keskustelua syntyy. Asukkailla on tärkeää käytännön tietoa asumisen arkeen liittyen.”
Yhteistyöelimellä on mahdollisuus valita valvoja seuraamaan ja tarkastamaan asumisoikeusyhteisön talouden ja hallinnon hoitoa ja asukaskokouksella oman asumisoikeuskohteen talouden ja hallinnon hoitoa. Valvojilla on oltava tehtävän vaatima pätevyys.
Mitä paremmin asioista on perillä, sitä paremmin voi vaikuttaa
Laki ei tarkkaan määrittele, miten yhteistyöelimen toiminta tulee organisoida, vaan asumisoikeusyhteisöt voivat miettiä siihen toimivinta käytäntöä. Monissa asumisoikeusyhteisöissä on jo aiemminkin ollut vastaava yhteistyöelin ja siihen liittyen erilaisia hyvin toimivia perinteitä ja tarpeita, ja siksi lakiin on haluttu jättää joustoa. Lain mukaan yhteistyöelimen täytyy kokoontua ainakin kerran vuodessa, mutta toimikautta ei ole määritelty.
”Esimerkiksi hallituksen asukasjäsenyyksissä pyritään usein pidempiin kausiin, jotta edustaja pääsee kunnolla perehtymään toimintaan ja voi sitä kautta myös paremmin vaikuttaa.”
Ensimmäisellä lausuntokierroksella hallituksen esityksen luonnoksessa yhteistyöelimellä oli veto-oikeus asukkaita lähellä olevien asioiden yhtiötason linjauksiin. Lopulliseen lakiin sen tilalle lisättiin hallitusjäsenten määrää. Lain mukaan asukasedustajien määrä asumisoikeusyhtiön hallituksessa tulee olla vähintään 40 prosenttia hallituksen kokoonpanosta ja aina vähintään kaksi. Sillä haettiin paitsi parempia vaikutusmahdollisuuksia myös kustannustehokkuutta ja sitä, että päätöksiä ei turhaan viivytetä.
Mihin lainsäädäntöneuvos on itse laissa tyytyväinen?
”Laajaan tiedonsaantiin ja siihen, että esimerkiksi hallitusjäsenyyden kautta laki tarjoaa todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Laissa korostuu asumisoikeusyhteisön asema yhteisönä, joka tavoittelee voiton sijaan kohtuuhintaista asumista asukkaille. Paljon odotuksia kohdistuu myös valtakunnalliseen neuvottelukuntaan. Toivon mukaan saamme sitä kautta lainvalmisteluun uusia näkökulmia.”
Lue lisää: Finlex, laki asumisoikeusasunnoista 393/2021, 45 §, 48 §, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210393
Teksti Katja Tarnanen kuvat haastateltavat ja Getty Images