Asukkaiden iltaseminaari

Seminaarissa käytiin läpi ajankohtaisia talousasioita ja asumisoikeuslain etenemistä. Lue anti tiivistetysti.

Jan Harti, toimitusjohtaja, Avain Asumisoikeus Oy

”Meillä on hyvä taloustilanne ja korkeat käyttöasteet.”

“Avaimella on vajaa 8000 asumisoikeusasuntoa ja reilut 1300 vuokra-asuntoa. Käyttöasteet ovat olleet pitkään erittäin hyvällä tasolla. Asumisoikeusasunnoissa se on nyt yli 98 prosenttia. Vuokrapuolella vaihtelua on enemmän, mutta sielläkin käyttöaste paranee koko ajan. Perusparannuksia teemme yli 20 vuotta vanhoissa kohteissa. Viime vuonna aloitimme remontit yli 500 asunnossa. Vuosivaihtuvuus on asumisoikeuspuolella pienentynyt vajaaseen 17 prosenttiin, vuokrapuolella se on yli 40 prosenttia. Taustalla on vuokramarkkinoiden kova kilpailu; tarjontaa on ollut paljon ja kysyntä on ollut matalaa opiskelijoiden ollessa etänä.

Taloustilanteemme on hyvä ja sitä on tukenut matala korkotaso. Kassavirta oli viime vuonna positiivinen, 4,8 miljoonaa euroa. Se on hyvä, sillä vuonna 2026 erääntyvät isot 15 miljoonan euron kertaluontoiset bullet-lainojen lyhennykset. Teimme viime vuonna investointeja yli 100 miljoonan edestä. Siitä kaksi kolmasosaa oli uudistuotantoa ja loput perusparannusta. Perusparannus nostaa asuntojen käyttöastetta 90 prosentista 98−99 prosenttiin. Lisäksi pidimme kohteet ja asunnot hyvässä kunnossa tekemällä vuosikorjauksia lähes 8 miljoonalla eurolla. 

Maailmantilanteen myötä hoitokustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan, kun kiinteistönhuollon, kuten energian, lämmityksen ja jätehuollon kustannuksiin tulee painetta ja korotuksia. Rakennusmateriaalien saatavuudessa on jo ollut haasteita ja hinnat ovat nousseet. Nähtäväksi jää, miten nämä vaikuttavat rakentamiseen ja uudiskohteiden aikatauluihin.”


Elias Kiviranta, myynti- ja markkinointijohtaja, Avain Yhtiöt

”Järjestysnumerolle tulossa ehkä käsittelymaksu.”

“Uuden asumisoikeuslain siirtymävaihe astui voimaan vuodenvaihteessa ja antoi mahdollisuuden asuntojen käyttövastikkeiden jyvityksen muuttamiseen. Toistaiseksi emme ole tällaista tehneet. Toimenpide vaatii aina luvan ARAlta.

Tämän vuoden syyskuun alusta aletaan soveltaa uutta lakia koskien asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia eli asukkaiden ja omistajan yhteistyöelintä sekä asukas­jäsenien määrää asumisoikeusyhteisön hallituksessa. Samalla myös asukashallinnon valvonta ja ohjaus siirtyy aluehallintavirastoilta ARAlle.

Asukasvalinta muuttuu 1.9.2023 alkaen. Siitä lähtien järjestysnumeroa haetaan kunnan sijaan ARAn digitaalisesta palvelusta, jota parhaillaan rakennetaan. Numero on valtakunnallinen ja voimassa kaksi vuotta. Vanhat numerot ovat käytössä vuoden 2023 loppuun asti. ARA suunnittelee, että järjestysnumeron hakemisesta perittäisiin 10-12 euron käsittelymaksu. Yhdellä hakijalla tai perheellä voi olla kerrallaan voimassa vain yksi järjestysnumero, joka katsotaan käytetyksi, kun sillä on solmittu asumisoikeussopimus ennen kahta vuotta. Muuttaminen asumisoikeusasunnosta toiseen onnistuu uuden asumisoikeuslain mukaan seuraavasti: asuntojen vaihto päikseen on mahdollista ilman järjestysnumeroa, kun siitä sovitaan asunnon omistajayhteisön kanssa. Myös omasta kotitalosta vapautuvaa asuntoa voi hakea ilman järjestysnumeroa. Jos halukkaita on useampi, pisimpään asunut on etusijalla. Jos haluaa vaihtaa asunnosta toiseen, tarvitsee uuden järjestysnumeron.

Pääasiat eivät muutu. Asumisoikeusasukas maksaa edelleen kertaluontoisen asumisoikeusmaksun ja käyttövastiketta kuukausittain. Elinikäinen asumisoikeus pysyy, ja purkaminen on mahdollista vain sopimusrikkomustilanteissa. Asumisoikeudesta voi luopua tai vaihtaa asunnon toiseen. Asuntoa tulee käyttää omana tai perheen asuntona. Asukas ei edelleenkään omista asuntoa eikä voi lunastaa sitä itselleen. Talon kunnossapidosta ja hallinnosta vastaa omistaja, mutta asukkaat voivat vaikuttaa päätöksentekoon asukashallinnossa. Varallisuusrajat säilyvät, ja kaikkien alle 55-vuotiaiden pitää ne täyttää, jos asunnot on rakennettu valtion lainalla tai korkotuella.

Vuoden 2024 alusta uusi asumisoikeuslaki on voimassa kaikilta osin.”

Teksti Katja Tarnanen kuva Getty Images