Hissitarkastajan kyydissä
Tarkastuslaitos Kiwan hissitarkastaja Pyry Aho varmistaa hissien turvallisuuden. Yhtiö tarkistaa myös Avaimen muuta talotekniikkaa, kuten paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoja.
Hissitarkastaja Pyry Ahon aamu alkaa poikkeuksellisissa merkeissä. Hän myöhästyy hissistä viisi minuuttia.
”Anteeksi, autoni hajosi tien päälle. Jouduin tulemaan loppumatkan taksilla”, Aho kertoo rauhallisella äänellä Vantaan Martinpolku 2:ssa.
Ulkona on talven kovin pakkaspäivä, eikä Ahon auto ole ainoa, joka on jäänyt matkalle. Näissä olosuhteissa vain viiden minuutin myöhästyminen on vähintäänkin kohtuullinen suoritus.
Ahon työtä tarkastusyhtiö Kiwan tarkastajana on pitää huoli siitä, että yhtiön kanssa sopimuksen tehneiden asuntoyhtiöiden hissit ovat kunnossa. Hissit on lain mukaan tarkastettava kahden vuoden välein. Työn voivat tehdä vain valtuutettujen tarkastuslaitosten hissitarkastajat, joita Kiwalla työskentelee Suomessa viitisenkymmentä.
Pyry Aho on yksi heistä, jotka tuntevat eri aikakausien hissit ehkä jopa paremmin kuin omat taskunsa.
”Kyllä aina lähdetään siitä, että jotakin huomautettavaa saattaa löytyä. Vikoja emme tosin etsi etsimisen, vaan turvallisuuden vuoksi. Tarkastaminen on työtä, joka on tehtävä tarkasti”, Aho sanoo.
”Korostamme todella paljon sitä, että olemme riippumaton tarkastuslaitos.”
Mukana Vantaan Martinlaaksossa on Kiwan asiakkuuspäällikkö Jouni Holm. Kiwa on yksi Avain Asuntojen merkittävistä kumppaneista, sillä Kiwa tarkastaa hissien ohessa myös muuta talotekniikkaa, kuten paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoja.
”Avain Asunnot on meille merkittävä valtakunnallinen asiakas. Yhtiöllä on asuinkiinteistöjä ympäri maata, ja koska myös Kiwa toimii ympäri Suomea, on yhteistyötä helppoa ja luontevaa tehdä”, Holm sanoo.
Kiwan asiakkaita ovat muun muassa kiinteistö- tai taloyhtiöt, tai niiden asioita hoitavat isännöintitoimistot. Holm kuitenkin huomauttaa, että kaikki tarkastustoiminta tehdään lopulta vain yhdestä syystä: jotta asukkailla olisi mukavaa ja turvallista asua. Esimerkiksi paloilmoitinjärjestelmästä ei ole apua, jos yhteys hätäkeskukseen ei toimikaan.
”Korostamme todella paljon sitä, että olemme itsenäinen ja riippumaton tarkastuslaitos. Riippumattomuus on toimintatapa, jolla voimme tuottaa luotettavaa tietoa asiakkaidemme tarpeisiin. Olemme tästä todella ylpeitä”, Holm sanoo. Tarkastaminen muistuttaa hieman autojen katsastusta. Viat ja puutteet listataan korjattaviksi, järjestelmä hyväksytään tai hylätään, mutta tarkastaja itse ei korjaa mitään.
”Avainasuntojen kohteissa yhteistyö huoltofirmojen kanssa sujuu todella helposti”
Ensimmäiseksi porraskäytävässä Aho kaivaa laukustaan pienen mutta sitäkin tärkeämmän esineen. Hissitarkastuksesta ja käyttökatkosta kertova tarra liimataan hissin oven viereen. Mitä näkyvämmin asukkaille viestitään, sitä paremmin he ymmärtävät käyttökatkojen olevan asumismukavuuden parhaaksi.
”Lähes aina mukana apunamme on hissihuoltoyhtiö, joka myös viestittää tulevista töistä asukkaille etukäteen. Teemme muutenkin hissihuoltoyhtiöiden kanssa paljon yhteistyötä, ja oikeastaan kaikissa Avain Asuntojen kohteissa yhteistyö huoltofirmojen kanssa sujuu todella helposti”, Holm sanoo.
Kahden viime vuoden aikana Aho laskee tarkastaneensa noin 2000 hissiä. Siinä ohessa tutuiksi ovat tulleet myös keskenään hyvinkin erilaiset hissihuoltoyhtiöt. Ne vastaavat hissien huoltamisesta ja vikojen korjauksista. Huoltoyhtiö on talon tuki tai turma, hieman tapauksesta riippuen, Aho ja Holm sanovat suoraan. Hyvällä huollolla laitteisto on turvallinen ja pitkäikäinen.
”Tarkastuspöytäkirjoja ei laadita pöytäkirjan vaan turvallisuuden vuoksi. On turhauttavaa, jos tarkastuksessa havaitaan puutteita, mutta huoltoyhtiö ei hoidakaan asiaa kuntoon. Toisaalta juuri esimerkiksi hisseissä huomaa sen, kuinka hyvä huoltaminen ja ylläpito pitävät hissit kunnossa”, Aho sanoo.
”Vanhimmat edelleen toimivat hissit ovat olleet käytössä yli sata vuotta.”
”Hissi kuin hissi, sanotaan. Ei se nyt kuitenkaan ihan niin ole”, Pyry Aho sanoo.
Avain Asunnoilla rakennuskanta on melko nuorta. Martinlaakson vuonna 2017 asennetun hissin tavoin talojen hissit ovat pääosin nykyaikaisia ja yhä useammin etävalvottuja malleja. Suomen suurimpana tarkastusyhtiönä Kiwa tarkastaa kuitenkin kymmeniä tuhansia hissejä vuodessa. Se merkitsee sitä, että tarkastajan on tunnettava keskenään hyvinkin erilaisia hissityyppejä. Jo hissin iän ja aiempien pöytäkirjojen perusteella tarkastaja voi arvella, mitä vikoja etsiä.
”Omia suosikkejani ovat vanhojen talojen hissit, joissa on veräjäovet ja parhaimmillaan jopa kääntyvät istuimet matkan ajaksi. Vanhimmat edelleen toimivat hissit ovat olleet käytössä yli sata vuotta, mikä kertoo siitä, että yksinkertainen tekniikka ja laatukäsityö on tehty kestämään aikaa”, Aho sanoo.
Uudenaikaisten hissien vahvuus on turvallisuus ja käyttömukavuus. Suurin ero ovat korin ovet, jotka estävät matkustajia tai tavaroita kiilautumasta hissikorin ja -kuilun edustaseinän väliin. Ylipäätään hissionnettomuuksia tapahtuu äärimmäisen vähän.
Hissitarkastusta valvovan Tukesin mukaan Suomessa on käytössä noin 55 000 hissiä, ja jokaisella henkilöhissillä ajetaan noin 15 000 kertaa vuodessa. Onnettomuuksia tai edes matkan katkeamisia tapahtuu äärettömän harvoin. Se kertoo hissien turvallisuudesta ja myös tarkastamisen merkityksestä.
”Hisseissä on monta päällekkäistä turvajärjestelmää, kuten nopeudenrajoitin ja tarrain, jotka estävät hissiä putoamasta”, Aho kertoo.
”Voi olla pieni pettymys, mutta tällainen on nykyaikaisen hissin konehuone”
Jotta turvajärjestelmistä on apua, niiden on toimittava ja siksi ne on tarkastettava. Kun Aho on syynännyt hissin pintapuolisesti läpi, hän avaa oven oikealta puolelta pitkän metallipaneelin. Sen takana risteilevät johdot ja vilkkuvat valot.
”Voi olla pieni pettymys, mutta tällainen on nykyaikaisen, digitaalisesti ohjatun hissin konehuone. Erillistä huonetta katolle ei enää tarvita”, Pyry Aho nauraa.
Aho tarkastaa, että hätätilanteessa tarvittava ohjausmekanismi toimii. Sen jälkeen hän ajaa hissin kerrosta alemmaksi, avaa liukuovet ja hyppää hissin katolle. Ylhäällä avautuvassa hissikuilussa kulkevat nostovaijerit sekä ohjauskiskot, joiden avulla hissi liikkuu ylös ja alas. Aho syynää vielä jarrut, ajaa toiseksi alimpaan kerrokseen ja hyppää ulos. Sen jälkeen hän laskeutuu katsastusmiehen tavoin tarkastuskohteen alapuolelle. Uteliaan ulkopuolisen silmin tarkastus sujuu heikosti, sillä huomautettavaa ei löydy. Martinlaaksolainen hissi on hyvässä kunnossa.
Hissi on päästä tarkastuksesta läpi puhtain arvosanoin, kunnes jotakin tapahtuu. Aho on jo lopettelemassa, kun hän vielä tarkastaa hissin varavalon. Se on lasten yövalon tapainen lamppu, joka syttyy palamaan, jos talosta tai hissistä katkeavat sähköt.
”Oho, se muuten ei pala. Tästä täytyy laittaa merkintä”, Aho sanoo.
Aina löytyy jotakin. Tarkastaja ei olisi tarkastaja, ellei hän löytäisi huomaamatonta vikaa, jota me muut emme näe – ainakaan ennen kuin tarvitsemme sitä.
Pyryn ja Jounin hissivinkit asukkaille
Pidä hissi siistinä. Yleinen viihtyvyys paranee ja samalla myös asuinturvallisuus. On tulipaloriski, jos hissikuilun pohjalle pääsee kerääntymään paljon roskia.
Kuuntele hissiä. Tarkastuksissa hissi käydään tarkasti läpi, mutta kahden vuoden tarkastusvälillä hissikin ehtii kulua. Jos hissistä kuuluu epäilyttävää kolinaa tai hankausmaisia ääniä, ota isännöitsijään yhteyttä.
Seuraa merkintöjä. Hississä on oltava edellisestä ja seuraavasta tarkastusvuodesta kertova merkintätarra. Ilmoita isännöitsijälle, jos huomaat, että viimeinen tarkastus ei ole toteutunut hissin tarkastuskorttiin merkittynä vuotena.
Katso lattiaa. Erityisesti vanhat hissit saattavat pysähtyä kerroksiin epätarkasti. Parin sentin heitosta ei ole suoranaista vaaraa, mutta suuremmat heitot tekevät erityisesti liikuntarajoitteisten ihmisten arjesta hankalaa. Jos hissin ja kerrosten väliin alkaa syntyä häiritsevää kynnystä, on hyvä soittaa isännöitsijälle.
Varo kiilautumista. Vanhemmissa malleissa hissikorissa ei ole ovea, joten edustaseinä on suoraan kosketeltavissa. Edustaseinään on pidettävä turvaväli ja suurta varovaisuutta on noudatettava erityisesti muutoissa ja suuria tavaroita kannettaessa. Jos tavara korin liikkuessa osuu edustaseinään voi henkilö puristua hengenvaarallisesti tavaran ja korin takaseinän väliin.
Teksti ja kuvat Juho Paavola
