Jokaisella on oikeus kotiin

Asuntopolitiikasta vastaavan ministerin Sari Multalan tärkein tavoite on mahdollistaa kaikille omaan elämäntilanteeseen sopiva koti.

Hyvää on se, että asuntoja on runsaasta rakentamisesta johtuen hyvin tarjolla. Kehitettävää taas on siinä, että ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut nousussa jo pidempään. Taustalla on esimerkiksi taloudellinen epävarmuus ja omistusasuntojen korkeat hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla. Hallitus pyrkii helpottamaan ensiasunnon ostamista asuntolainoitukseen liittyvää lainsäädäntöä uudistamalla. Voimaan tullessaan lait helpottavat asuntolainan takaisinmaksua ja keventävät vaadittavaa omarahoitusosuutta.

Ympäristöministeriön lainsäädäntö vaikuttaa siihen, minne ja millaisia asuntoja Suomessa rakennetaan. Se asettaa vaatimukset asuntojen turvallisuudelle, terveellisyydelle ja esteettömyydelle. Kaavoituksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja sitä kautta arjen sujuvuuteen, kuten palvelujen saavutettavuuteen ja mahdollisuuksiin liikkua eri liikkumismuodoilla.

Hallituksen linjana on joustavoittaa sääntelyä niin, että turvallisuus- ja terveellisyysvaatimusten taso säilyy. Tavoite on edistää riittävää tonttitarjontaa ja erityisesti vapaarahoitteista asuntorakentamista. Valtion tukemaa asuntorakentamista tarvitaan jatkossakin, mutta aiempaa tarkemmin pienituloisille ja erityisryhmille kohdennettuna. Matalasuhdanteessa valtion tukemalla asuntotuotannolla voidaan pitää rakentamista käynnissä myös silloin, kun vapaarahoitteinen kauppa ei käy.

Ympäristöministeriöllä on ohjaavaa lainsäädäntöä näiden asioiden edistämiseen. Tärkeimmässä roolissa ovat kaupungit, joissa päätetään kaavoituksesta, alueiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä yhteisöllisyyttä edistävistä toimista. Kannustankin suomalaisia seuraamaan oman kotikaupungin päätöksentekoa.

Parhaillaan Suomessa on käynnissä EU:n uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Rakennusten rakentaminen ja korjaaminen energiatehokkaiksi on järkevää, koska siten ne säästävät suuriakin summia pidemmällä aikavälillä. Energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet ovat myös ilmaston kannalta fiksuja.

Hiilijalanjäljen pienentämiseen tarvitaan vähähiilistä uudisrakentamista, olemassa olevien rakennusten korjaamista energiatehokkaaksi ja vähähiilisten rakennusmateriaalien ja lämmitysjärjestelmien kehittämistä. Kiinteistövero ei ole paras tapa edistää vähähiilistä asumista. Ensi vuodesta alkaen rakentamisen lainsäädäntö ohjaa vähentämään uusien rakennusten hiilijalanjälkeä.

Olemassa olevan rakennuskannan korjauksia edistetään esimerkiksi tukemalla öljylämmityksestä luopumista.

Tavoitteenamme on varmistaa, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva koti – on kyse sitten vuokrayksiöstä tai isolle perheelle sopivasta pientalosta. Tämä toteutuu, kun erityyppisiä asuntoja rakennetaan riittävästi, jolloin asuntojen hintakehitys pysyy kohtuullisena. Ilman valtion tukea tapahtuvaa rakentamista on edistettävä, ja valtion tukema rakentaminen on kohdennettava aiempaa paremmin pienituloisille ja erityisryhmille. Tämä on paitsi taloudellisesti järkevää, myös oikeudenmukaista.

Toivon, että valtio, kunnat ja rakentajat voivat hyvässä yhteistyössä edistää monipuolista ja ihmisten erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin soveltuvaa asuntotarjontaa. Valtion puolella pyrimme luomaan edellytyksiä sujuvalle asuntorakentamiselle sääntelyä uudistamalla. Kaupungeilta toivon monipuolista kaavoittamista kerrostalokodeista pientaloihin ja sitä, että liiallisella sääntelyllä ei nostettaisi asumisen hintaa.

Teksti Satu Kärki kuva Joni Alhonen