Kriisien kautta paluu normaaliaikoihin

Finanssikriisin jälkeen ja ennen pandemiaa ja sotaa elimme poikkeusaikoja. Energia oli halpaa, hinnat vakaita ja korot olivat olemattomia, elleivät miinusmerkkisiä. Koronavirus ja Venäjän aggressio ovat siivittäneet inflaatiota ja korkojen nousua.

Analysoinnin vaikeutta lisää epätietoisuus siitä, kuinka pitkäkestoisia riesat, eli pandemia rajoituksineen ja sota sanktioineen, ovat. Nykytila on kivulias. Inflaatio oli heinäkuussa 7,8 prosenttia. Ruoan hinta on noussut vuodessa yli 10 prosenttia, sähkön ja bensan vielä enemmän.

Taustalla on ensinnäkin pandemia. Kysynnän heilahteluista tuli arvaamattomia ja suuria. Tuotanto ei ole ehtinyt reagoida riittävän nopeasti ja on syntynyt pullonkauloja. Lisäksi kotitalouksille on kertynyt säästöjä ja patoutumia, joiden purkautuminen on kasvattanut kysyntää. Palveluista siirryttiin tavaroiden kulutukseen ja pandemian hellittäessä taas takaisin palveluihin.

Tähän tilanteeseen löysä raha- ja finanssipolitiikka ovat olleet kuin bensaa liekkeihin. Raha- ja finanssipoliittinen elvytys ei ole osunut lankulle, vaan mennyt yliastutuksi, etenkin Yhdysvalloissa.

Inflaatiossa energia on oma kokonaisuutensa. Sodan seurauksena hinnat ovat korkealla ja voivat nousta, mutta suurin vaikutus lienee Suomessa jo nähty.  Toki osalle kuluttajista korkea sähkön hinta välittyy vasta kiinteän sopimuksen päivittyessä. Idästä ei enää tule öljyä, kaasua tai sähköä. Olkiluodon ydinvoimalan merkitys on suuri. Tuotannon alkaminen kompensoisi koko Venäjän tuonnin loppumisen. Se näkyisi sähkön hinnassa. Ja tuulivoima näkyy jo, tuulisina päivinä sähkö on ollut lähes ilmaista. Kapasiteetti on tuplaantumassa kahdessa vuodessa.

Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut inflaatiota hillitäkseen ohjauskorkoa ja syksylle on ennakoitu lisänostoja. Suomessa asuntolainojen yleisimmän viitekoron, 12 kuukauden euriborin, on syksyllä arvioitu kohoavan puoleentoista prosenttiin.

Iso kuva on kuitenkin muuttumassa. Erityisesti Keski-Eurooppaa uhkaava energiakriisi ja inflaation aiheuttama ostovoiman väheneminen ovat nostaneet huolen taantumasta. Jos talous syksyllä hyytyy, koronnostot saatetaan hyllyttää.

Epävarmuutta lisää myös uuden velkakriisin uhka. Laineet löisivät myös Suomeen. Vaikka valtionlainojen korot eivät ole lähteneet ennakoidusti nousuun, huolenaiheena on Italia. Kreikan saattoi eristää, Italiaa ei. Syyskuun vaaleissa on paljon pelissä, sillä euroalueen valtioiden velasta neljännes on Italialla. EKP on tosin luonut välineen, jolla yritettäisiin padota valtionlainojen korkojen nousua.

Kotikutoisempi kysymys taloudelle ovat syksyn palkkaratkaisut. Paine korotuksiin on ymmärrettävä. Yritysten tulokset ja palkanmaksukyky eivät silti ole nousseet siten, että ne kompensoisivat inflaation. Työvoimapulasta kärsivillä aloilla voidaan maksaa enemmän. Mutta olisi vältettävä inflaatiota lisäävä ja kilpailukykyä nakertava kierre.

Kumpi sitten on suurempi huoli, inflaatio vai taantuma? Taantuma voi viedä työn, inflaatio on asteittaista kurjistumista. Rahalla saa vähemmän. Taantuma on kertaluonteinen shokki, mutta sen myötä inflaatiokin yleensä hidastuu. Kysynnän heikentyessä hinnat tasaantuvat.

On kuitenkin hyväksyttävä, että vähän köyhdymme. Asumiskustannukset nousevat. Vuokrien nousun odotetaan palautuvan normaalille tasolleen maltillisten korotusten jälkeen. Toisaalta olemme tavallaan palaamassa normaaliaikaan, myös asuntokaupassa. Vaikka euribor nousisi puoleentoista prosenttiin, niin on todettava, että kuuteen vuoteen ei ole maksettu korkoa lainkaan.

Remonteissa ja rakentamisessa ensi vuosi lienee tätä hiljaisempi. Materiaalit ja työn hinta laskenevat ja niiden saatavuus parantunee rakentamisen hidastuessa.

Tärkeää on ennakoida, varautua muutoksiin, suunnitella. Millainen on esimerkiksi sähkösopimus? Miten korot vaikuttavat ja milloin on niiden tarkistuspäivä? Olisiko korkosuoja tarpeen?

Tilastokeskuksen mukaan kesällä 2022 kuluttajahintoja nostivat eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen. Toisaalta hintojen nousua edellisvuodesta hillitsi eniten lasten päivähoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, laivalla tehtävien reittimatkojen sekä ääni- ja kuvatallenteiden halpeneminen.

Rakennuskustannukset ovat kahdessa vuodessa muuttuneet dramaattisesti rakentamisen boomin ja saatavuusongelmien seurauksena. Puutavaran hinta on noussut 63 prosenttia, metallituotteiden 56 prosenttia ja työvoiman 8 prosenttia. Vuonna 2023 kustannusten on ennustettu alenevan, sillä rakentamisen oletetaan vähenevän.

Suomessa inflaatioprosentti oli heinäkuussa 7,8 prosenttia. Koko euroalueella se kiihtyi uuteen ennätykseen, 8,9 prosenttiin. Korkein lukema oli Virossa: 22,7 prosenttia. Euroopan keskuspankki olettaa inflaation olevan korkea myös ensi vuonna energiakriisin seurauksena.