Miltä näyttää rakentamisen tulevaisuus?

Syksyn aikana lehdistä on saanut lukea rakennusliikkeiden ahdingosta ja konkurssiaallosta. Korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, korkojen nousu sekä kohonneet elinkustannukset ovat johtaneet siihen, että asuntojen kysyntä on vähentynyt. Rakentaminen on hiipunut, ja Rakennusteollisuuden syksyn 2023 suhdanne-ennusteen mukaan vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloitukset jäävät jopa 80 prosenttia viime vuodesta. Kaikkiaan tänä vuonna on aloitettu noin 16 000 uuden asunnon rakentaminen, kun viime vuonna määrä oli yli kaksinkertainen, yli 37 000 asuntoa. Rakennusteollisuuden puheenjohtaja Timo Vikström ennusti Helsingin Sanomissa, että kahden seuraavan vuoden aikana rakennusalalle tulee 20 000–30 000 työtöntä.

”Meillä on jo useamman vuoden ajan ollut tavoitteena rakentaa 1000−1200 asuntoa vuodessa ja tavoitteeseen päästään myös tänä vuonna. Ensi vuodelle suunnitteilla on noin tuhat asuntoa. Heti vuoden alusta käynnistyy kaksi rakennushanketta”, Avaimen rakennuttamisen liiketoimintajohtaja Peter Hellman kertoo.

Avaimen etu nykytilanteessa on monipuolinen rakentaminen. Avain rakentaa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisäksi myös ARAn tukemia asumisoikeusasuntoja sekä pitkän ja lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja. Rakennettavista asunnoista keskimäärin noin 60 prosenttia on vuokra-asuntoja ja 40 prosenttia asumisoikeusasuntoja.

”Muun muassa laajan tuotevalikoiman ansiosta pystymme paremmin sopeutumaan markkinoiden haasteisiin”, Hellman toteaa.

”Tämän hetken konkurssiaalto ei ole vaikuttanut hankkeisiimme. Tarkistamme aina kilpailuttamisen yhteydessä urakoitsijoiden taloustilanteen huolellisesti”, Peter Hellman sanoo.

Jos alan synkästä tilanteesta yrittää etsiä jotain positiivista, niin nyt osaavia rakennusalan työntekijöitä on enemmän saatavilla.

”Markkinan muutoksista johtuen kilpailu tonteista ei ole myöskään niin kovaa, joten hinnat pysyvät matalampina. Urakkahinnatkin laskevat, kun rakentaminen vähenee. Muun muassa nämä mahdollistavat kohtuuhintaisen rakentamisen ja sitä kautta kohtuuhintaiset asunnot.”

Rakennusliikkeiden konkurssien taustalla lienee monenlaisia syitä. Urakoita on voitu myydä kiinteään hintaan ja rakennusmateriaalien kallistuessa lopputulos on voinut olla miinusmerkkinen. Jonkun yrityksen on saattanut yllättää akuutti kassakriisi, jos kaikki asunnon varanneet ovat vetäytyneet hankkeesta kesken rakentamisen maailmantilanteen säikäyttäminä.

Avaimen talous- ja rahoitusjohtaja Jan Harti sanoo, että Avaimella samaa ei tarvitse pelätä:

”Rakennusliikkeet rakentavat asuntoja, mutta me myös omistamme kohteet. Siksi meillä on niistä jatkuvaa kassavirtaa. Rakennamme kyllä vapaarahoitteisia vuokrakohteita, mutta niiden korkoriskejä on suojattu esimerkiksi erilaisilla korkotukilainoilla.”

Petteri Orpon hallitus ilmoitti lopettavansa ASO-asuntojen uustuotannon korkotukirahoituksen. Miten käy jo rakenteilla olevien asuntojen?

”Sillä ei ole vaikutusta rakenteilla oleviin kohteisiin, koska niille on lainapäätös, jota ei voi peruuttaa. Uusiakin hankkeita voi vielä käynnistää, jos saamme niille lainapäätökset ensi vuonna. Valmistuneisiin kohteisiin päätöksellä ei ole merkitystä. Uusien kohteiden suunnittelu ei mene hukkaan, ne voidaan toteuttaa myös toisenlaisena asuntomuotona”, Harti toteaa.

Orpon hallitus­ohjelma on lin­jan­nut, että asumis­oikeus­asuntojen peruskorjausta tuetaan jatkossakin, mutta uudisrakentamista ei. Sillä on mahdollisesti vaikutusta Avaimen tuleviin rakennushankkeisiin, mutta ei ihan lähivuosina.

Peter Hellman toivoo, ettei uuden hallitusohjelman toteutuessa aiemmin asumisoikeudelle suunnattuja tukia poisteta budjetista vaan ohjattaisiin jatkossa muille ARAn tukemille kohtuuhintaisille asumismuodoille.

”On tärkeää, että kaupungeissa ja eri asuinalueilla on monipuolisesti erilaisia asumismuotoja. Ihmiset kiinnittyvät usein asuinalueeseen ja kun elämäntilanteet ja taloustilanteet vaihtelevat, voi olla tarvetta vaihtaa asumismuotoa. Kun alueella on sekaisin omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, voi asuntoa vaihtaa ja silti pysyä tutulla asuin­alueella.”

Valtionvarainministeriö ennustaa, että rakentamisen tuotanto kääntyy kasvuun vuonna 2024, mutta se edellyttää kysynnän elpymistä ja kustannusten alenemista.

”Korona-vuodet aiheutti hetkellisen kaupunkeihin muuton hidastumisen, johon asuntorakentaminen ei ehtinyt reagoida. Tämän takia kaupunkeihin muodostui asuntojen suhteen ylitarjontaa. Muuttoliike kaupunkeihin on kuitenkin jo palannut entiselleen ja jatkuu koko ajan. Jos asuntoja ei rakenneta lisää, asunnoista tulee pulaa. Kasvava kysyntä nostaa asuntojen hintoja ja tekee rakentamisesta taas kannattavaa, Hellman arvelee.

Hän uskoo, että kysymys on hetken alhosta, ja paremmat ajat odottavat nurkan takana. Miten rakennusalan lähivuosina käykin, Avaimen asukkaiden ei ole syytä olla huolissaan.

”Vaikka meillä rakentaminen vähentyisikin, sillä ei olisi vaikutusta asukkaisiin. Peruskorjaamme kohteitamme tällä hetkellä kuten aiemmin. Peruskorjatut asunnot ovat viihtyisiä ja haluttuja asuntoja”, Hellman sanoo.

Jan Harti muistuttaa, että on tärkeää, että asunnot pysyvät asuttuina.

”Asumisoikeusasuntojen kulut katetaan vuosittaisilla käyttövastikkeilla. Jos käyttöaste laskee yhden prosenttiyksikön, kassavirta pienenee 800 000 eurolla. Se tarkoittaa, että asukkaiden maksamaa käyttövastiketta pitäisi korottaa. Kun käyttöaste pysyy korkealla, vähenee paine ­nostaa vastikkeita. Siksi on tärkeää, että pidämme asuntokantamme hyvässä kunnossa.”

Lokakuussa työministeri Arto Satonen vieraili Tampereen Teräväkadun rakenteilla olevassa asumisoikeuskohteessa, jossa hän muurasi peruskiven sisään aikakapselin. Sen sisällä oli päivän Aamulehti ja Tamperelainen sekä tuleville sukupolville ihmeteltäväksi Satosen kirja “Työn linja”. Ministeri ymmärsi rakennusalan toimijoiden huolen.

”Hallitus helpottaa rakennusalan tilannetta useilla eri keinoilla. Yksi niistä on budjettiriihen päätös mahdollistaa eri korkotukilainojen käyttö ristiin. Hallitus antaa asumisoikeuslainoille vuoden lisäaikaa, parantaa ASP-lainan ehtoja ja keventää rakentamisen byrokratiaa sekä uudistaa MAL-sopimuksia”, Satonen kertoi. Avaimen toimintaan eniten vaikutusta on korkotukilainojen ristiinkäytön mahdollistamisella ja MAL-­sopimuksilla.

Teksti Katja Tarnanen, kuvat Avain Yhtiöt