Miten asumisoikeuden käy, jos sen haltija kuolee?

Jos asumisoikeuden haltija kuolee, asumisoikeus kuuluu kuolinpesään. Kuolinpesän selvittäjän on toimitettava Avaimen asiakaspalveluun perukirjasta kopio, mahdollinen testamentti ja luopumisilmoitus.

Avaimen asiakaspalveluun kannattaa soittaa mahdollisimman pian kuolemantapauksen jälkeen ja kysyä toimintaohjeet. Läheisen kuolema on aina raskasta, mutta on tärkeää yrittää toimia mahdollisimman nopeasti ja näin välttyä maksamasta käyttövastikkeita pitkiä aikoja turhaan.

Ensin on tilattava virkatodistus

Kun asumisoikeusasunnossa asunut ihminen kuolee, perikunnan on tilattava virkatodistus ja toimitettava se Avaimen asiakaspalveluun. Virkatodistuksesta selviää, että asumisoikeuden haltija on kuollut.

Sukuselvitysmuotoisen virkatodistuksen saaminen kestää yleensä parhaassakin tapauksessa viikkoja. Siihen kerätään kaikki tiedot vainajan elämän varrelta eri kunnista ja jopa eri maista, ja siksi sen laatiminen vie aikaa.

Virkatodistuksen saamisen jälkeen voidaan laatia perunkirjoitus, ja asumisoikeus voidaan siirtää testamentissa nimetylle henkilölle tai Avain voi lunastaa asunnon ja maksaa rahat perikunnalle.

Asumisoikeuden haltija voi siis tehdä elinaikanaan testamentin, jossa kertoo toiveensa asumisoikeuden siirtymisestä. Ilman testamenttia asumisoikeus siirtyy perimisjärjestyksen mukaan, eli ensisijaisesti rintaperillisille ja niin edelleen.

Lesken oikeudet kuolemantapauksessa

Jos asumisoikeusasunnossa on asunut naimisissa oleva pariskunta, leskelle jää asunnon hallintaoikeus ja hän voi jäädä asumaan asuntoon. Tämä oikeus on säädetty laissa.

Lesken tulee ilmoittaa talon omistajalle eli Avain Asunnoille puolison kuolemasta mahdollisimman pian. Häntä pyydetään tilaamaan vainajan virkatodistus, minkä jälkeen kuolinpesälle toimitetaan perukirjaa varten asunnon hintalaskelma rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Kun perukirja valmistuu, se tulee toimittaa Avaimen asiakaspalveluun. Lesken kanssa tehdään uusi asumisoikeussopimus, mikäli tämä haluaa jäädä asuntoon asumaan.

Ilman testamenttia asumisoikeus siirtyy perikunnalle, mutta lesken hallintaoikeus säilyy. Kuolinpesä jätetään siis yleensä jakamatta tässä vaiheessa, jotta leski saa jäädä asumaan kotiinsa.

Perinnönjaossa puolisolla on oikeus saada osituksessa avio-oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta eli tasinkoa. Hän voi vaatia tasinkona itselleen toiselle puolisolle kuuluvan asumisoikeuden, jos huoneisto oli puolisoiden yhteinen koti.

Jos leskeä ei ole, sopimus jää kuolinpesälle

Jos leskeä ei ole tai hänkin myöhemmin kuolee, asumisoikeussopimus jää kuolinpesän hallintaan ja omaisuudeksi, kunnes uudet perukirjat on tehty. Samalla maksuvelvoitteet asunnosta jäävät kuolinpesälle.

Kuolinpesä jaetaan ja perinnön saaneilla perikunnan jäsenillä on mahdollisuus lunastaa asunto itselleen. Jos lunastukseen oikeutettuja ja halukkaita on useampi kuin yksi, esimerkiksi kaikki pariskunnan lapset, lunastusoikeus kuuluu heille yhdessä.

Jos lunastusta ei tehdä kolmen kuukauden kuluessa, talon omistajalla on oikeus lunastaa asumisoikeus luovutushinnalla. Tämä on mahdollista myös, jos asumisoikeus perinnön tai testamentin nojalla siirtyy henkilölle, joka ei täytä asumisoikeuden kriteerejä.

Naimattoman pariskunnan kannattaa tehdä testamentti

Naimattomalla pariskunnalla ei ole samaa suojaa kuin avioparilla, vaan asunto siirtyy suoraan kuolinpesän haltuun eikä jälkeen jääneellä puolisolla ole oikeutta jäädä asuntoon.

Tämä voi tulla yllätyksenä avopuolisolle, ja jos lapsetkin ovat eri liitoista, voi syntyä mutkikkaita tilanteita: perikunta saattaa haluta asunnossa kiinni olevat rahat nopeasti pois, eikä avopuolisolla olekaan varaa lunastaa kotia itselleen.

Testamentti tietysti muuttaa tilanteen, joten sellainen kannattaa elinaikana laatia.

Perijää ei tavoitettu ulkomailta.
Mies oli asunut itsekseen asumisoikeusasunnossa, mutta kuoli yllättäen. Hänen aikuinen poikansa asui Saksassa, eikä häntä tavoitettu selvittämään isänsä asumisoikeusasioita. Poika joutui maksamaan asunnon käyttövastiketta isänsä kuoleman jälkeen. Vainajakin oli asunut Saksassa, joten sukuselvitysten saaminen kesti pitkään ja pitkitti käyttövastikkeiden maksuaikaa.

Tytär asui ilman erillistä sopimusta.
Tytär jäi äitinsä kuoleman jälkeen asumaan miehensä kanssa äidin asumisoikeusasuntoon ilman erillistä sopimusta. Sisko huolestui, että ei saa omaa osuuttaan asunnon hinnasta itselleen. Asunnossa luvatta asuva tytär väitti anoneensa lisäaikaa, mutta asian selvittyä asumisoikeus siirtyi kuolinpesän haltuun.

Leski omistikin vain puolet asunnosta.
Pariskunta asui asumisoikeusasunnossa, kunnes nainen kuoli yllättäen. Lesken tilannetta mutkisti se, että he eivät olleet naimisissa, ja asumisoikeuden toinen puolikas kuuluikin perikunnalle, eli naisen veljelle ja vanhemmille. Leskellä oli onneksi varaa lunastaa asunto itselleen perikunnalta, joten hän jäi siihen asumaan.

Myyntipäällikkö Aune Lauronen, Avain Asunnot