Sovittelulla kohti naapurisopua

Tuntuuko, että naapurin kanssa on vaikea kommunikoida asumisen pelisäännöistä? Jos tilanne menee hankalaksi, naapuruussovittelu voi auttaa.

Joskus naapurin kanssa voi mennä sukset ristiin, kun vaikkapa melusta huomauttaminen äityykin konfliktiksi. Tällaisessa tilanteessa Naapuruussovittelun keskus antaa asukkaille maksutonta sovitteluapua ja konsultointia. Sen toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Naapuruussovittelu on menetelmä, jonka avulla voidaan kehittää naapureiden välistä vuoropuhelua. Se on myös hyvä apu silloin, kun on tarvetta käsitellä asumisen, kotirauhan ja naapurisuhteiden häiriöitä, kuten arkielämää häiritsevä käyttäytymistä ja asuinyhteisön ristiriitoja. Toiminnan tavoitteena on lisätä asukastyytyväisyyttä ja edistää asumisturvallisuutta.

Kysyimme Naapuruussovittelun keskuksen sovittelija Petra Jääskeläiseltä, miten ristiriitatilanteissa tulee toimia.

”Asukas voi joutua ristiriitaan naapurin kanssa hyvin erilaisissa tilanteissa. Kärjistetysti konflikteja on kahdenlaisia: teknisiä ja sosiaalisia. Teknisiä konflikteja aiheuttavat esimerkiksi äänet, hajut ja lemmikit. Sosiaalisiin konflikteihin yleensä liittyy huonoa tai olematonta vuorovaikutusta asukkaiden välillä. On voitu esimerkiksi selvitellä jotain yhteistä asiaa, mutta tilanne on ajautunut ristiriitaan. Selvittelemme myös asukastoimikuntien ja taloyhtiöiden hallituksen sisäisiä ristiriitoja.”

”Otamme sovitteluprosessin mukaisesti yhteyttä kaikkiin osapuoliin ja käymme heidän kanssaan ensin erilliset keskustelut. Jokainen saa kertoa kokemuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan omasta näkökulmastaan. Sen jälkeen käymme yhteisen keskustelun, jonka sovittelija vetää.

Rohkaisemme ja motivoimme kaikkia osapuolia mukaan keskusteluun, koska sitä kautta voimme pyrkiä löytämään kestäviä ratkaisuja tilanteisiin. Puolueettoman sovittelijan läsnäolo luo turvallisen tilan, jossa konflikteja voi käsitellä. Joskus tilanne voi ratketa asukkaiden kesken niin, että neuvomme naapurin toiminnasta kärsivää asukasta, miten ongelmaan tartutaan ratkaisuhakuisesti.”

”Tyypillinen konfliktitilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että koiran haukkuminen häiritsee naapuria. Erilliskeskustelussa kuuntelemme naapuria: millaisissa tilanteissa hän kokee koiran haukkumisen häiritseväksi. Koiranomistajan kanssa voimme miettiä sitä, millaisilla keinoilla koiran eroahdistusta voisi lieventää. Joskus koiranomistaja ei ole edes tiennyt, että koira haukkuu aina ollessaan yksin kotona.”

”Asiat etenevät, kun eri osapuolet ovat valmiita käsittelemään vaikeita tilanteita. Keskustelussa on tarkoitus kertoa omasta kokemuksestaan sekä myös kuunnella toisen näkökulmaa.

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, puhdistaa ilmaa ja etsiä ratkaisuja. Se vaatii osallistujilta sitä, että tullaan joissakin asioissa vastaan ja otetaan naapuri entistä enemmän huomioon jokapäiväisessä elämässä. Kun naapurit keskustelevat ja oikovat mahdollisia väärinkäsityksiä tai tulkintoja, on mahdollisuus sopia siitä, miten jatkossa toimitaan. Kun keskusteluyhteys on luotu, jatkossa kommunikointi on helpompaa.”

”Olemalla hyvä naapuri, joka tervehtii toisia ja kommunikoi rakentavasti ja arvostavasti. Ihmisillä on erilaisia elämänrytmejä ja erilaisia käsityksiä asumisesta tai yhteisöllisyydestä. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä tulee aina erimielisyyksiä, eikä niitä edes tarvitse pelätä.

Ristiriidat voidaan selvittää keskustelemalla. Jos et tiedä, miten toimia, Naapuruussovittelun keskuksesta voi kysyä neuvoa.”

• Sovittelua kannattaa kokeilla, jos naapurusten keskinäistä keskustelua on jo yritetty, mutta tilanne jatkuu siitä huolimatta.

• Älä pitkitä ongelmanratkaisua. Jos on jo edetty varoitusmenettelyyn, osapuolien keskusteluyhteyden löytäminen voi olla vaikeaa.

• Kuka tahansa voi tehdä aloitteen Naapuruussovittelun keskuksen nettisivujen kautta.

•  Myös THL tarjoaa valtakunnallista sovittelua (THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu), thl.fi.

•  Isännöitsijä tai asukastoimikunta voi tiedustella osapuolilta alustavan suostumuksen ja tehdä aloitteen heidän puolestaan.

Lue lisää: naapuruussovittelu.fi

Monilla on hyvin erilainen käsitys normaaleiksi luettavista elämän äänistä. Kaikkea häiritseviä elämän ääniä naapurin ei kuitenkaan tarvitse sietää:

• yöaikainen poikkeuksellinen metelöinti, kovaääninen juhliminen, huutaminen, riehuminen tai tappelu

• useita tunteja joka päivä tapahtuva pianon tai muun instrumentin ammattimainen harjoittelu

• jatkuva kovaääninen työ, esimerkiksi remontointi.

Huomaathan, että asukastoimikunta tai isännöitsijä ei ole viranomainen. Poliisi hoitaa viranomaisen tehtävän.

Lähde: Isännöintiliitto

Normaaleja elämisen ääniä pitää sietää, eikä asukkailta voida vaatia täyttä hiljaisuutta.

Kotona saa remontoida, kuunnella musiikkia ja soittaa soitinta. Lapset saavat leikkiä ja vieraat saavat kyläillä. Juhlia saa järjestää, televisioita katsella kovallakin äänellä ja suihkussa käydä yöllä.

Naapurit on aina otettava huomioon. Järjestyssääntöjä sekä muita yhteisiä pelisääntöjä on noudatettava.

Lähde: Isännöintiliitto

1. Keskustele naapurin kanssa. Usein naapuri ei ole ymmärtänyt äänien kantautuvan naapurihuoneistoon.

2. Ovatko naapurit kokeneet vastaavia häiriötilanteita? Isännöitsijän mahdollisuudet puuttua tilanteeseen ovat paremmat, jos häiriötä kokee useampi kuin yksi naapuri.

3. Jos häiriöt ovat vakavia ja toistuvia eikä keskustelu auta, tee kirjallinen häiriöilmoitus Kotiavain-asukassovelluksella.

4. Isännöitsijä selvittää häiriö­ilmoitukset ja puuttuu häiritsevän asukkaan toimintaan suullisella tai kirjallisella varoituksella.

5. Mikäli asukkaan häiriöt jatkuvat varoituksen jälkeen, asukkaan vuokra- tai asumisoikeussopimus voidaan purkaa.

HUOM! Isännöitsijä ei ole viranomainen. Jos häiritseminen on törkeää tai koet sen uhkaavaksi, soita poliisille.

1. Rauhoita ensin mielesi. Kysy, onko naapurilla hetki aikaa jutella. Vältä kirjallisia viestejä.

2. Kerro asiasi rauhallisesti ja esitä jatkoa koskeva pyyntösi ystävällisesti ja selkeästi. Yleensä on hyödyllisempää esittää yksinkertainen pyyntö kuin viitata sääntöihin.

3. Anna myös naapurille mahdollisuus kertoa omasta näkökulmastaan.

4. Jos teillä ei ole samaa näkemystä tilanteesta, kuuntele silti naapurisi asia. Voit todeta, että ette ole yhtä mieltä asiasta. Vältä väittelyä.

Teksti Satu Kärki Kuvitus Getty Images