Toimiva ilmanvaihto takaa raikkaan sisäilman

Asuinkiinteistöjen ilmavaihtojärjestelmät vaihtelevat sen mukaan, millä vuosikymmenellä talo on rakennettu ja onko kyseessä kerros- vai rivitalo. Ilmanvaihtojärjestelmät voi karkeasti jakaa painovoimaiseen ja koneelliseen ilmanvaihtoon. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu hormiefektin synnyttämään paine-eroon eli sisä- ja ulkoilman lämpötilaeroon ja siitä syntyvään vetoon. Avaimella on käytössä ainoastaan koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä.

Ilmanvaihto 1990−2000-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa

Avaimen 1990−2000-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa on keskitetty poistoilmanvaihto eli talon katolla on huippuimuri, joka imee poistoilman kaikista huoneistoista yhteiskanavajärjestelmään. Poistoilmaventtiilit ovat yleensä keittiössä, kylpyhuoneessa, WC:ssä ja vaatehuoneessa. Puhdas- eli korvausilma tulee ulkoa korvausilmaventtiilien kautta. Ne sijaitsevat oleskelutiloissa ja makuuhuoneissa. Rivitaloissa on vastaava huoneistokohtainen järjestelmä eli joka huoneistolla on oma huippuimuri eli poistoilmapuhallin.

Ilmanvaihto 2000-lukua uudemmissa kerros- ja rivitaloissa

Uudemmissa kerros- ja rivitaloissa myös tuloilma puhalletaan sisään koneellisesti. Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä voi olla myös ilmastointi, jonka avulla sisä­ilmaa voi viilentää tai kosteuttaa. Toistaiseksi ilmastointi on melko harvinainen järjestelmä asuinkiinteistöissä, mutta sen yleisin toteutustapa on ilmalämpöpumpun asentaminen. Vielä 1990-luvulla lämpöä puhallettiin poistoilmanvaihdon mukana harakoille, mutta nykyään energiatehokkuusvaatimukset estävät sen uudisrakentamisessa. Kaikissa kiinteistöjemme tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmissä on lämmöntalteenotto (LTO). Lämpö kerätään ulospuhallettavasta ilmasta ja sillä lämmitetään tuloilmaa.
vaihdamme ilmanvaihtokoneiden suodattimet kaksi kertaa vuodessa ja samalla huollamme ilmanvaihtolaitteet.

Kosteus tai veto voi kertoa ongelmasta ilmanvaihdossa

Jokainen asukas voi tarkkailla, että ilmanvaihto toimii kotona hyvin. Ongelmista voi kieliä esimerkiksi liian kostea tai tunkkainen ilma tai vetoisuus.

Kosteuden tulisi poistua huoneilmasta suihkun tai saunan käytön jälkeen. Kylpyhuoneen lattiat ja seinät kannattaa vetää lastalla kuivumisen nopeuttamiseksi. Huoneistokohtaista ilmanvaihtojärjestelmää tulee säätää liesikuvusta isommalle suihkun ja saunan käytön ajaksi ja palauttaa normaaliteholle puoli tuntia peseytymisen jälkeen. Muualle huoneistoon kosteutta ei saa tuulettaa.

Keskitetyissä ilmanvaihtojärjestelmissä on tehostettuja ilmanvaihtoaikoja, jolloin järjestelmä toimii täysiteholla. Ajat ovat ruoanlaitto- ja peseytymisaikoina: klo 7–9, klo 11–13, klo 16–18 ja klo 20–22. Tällöin venttiilit suhisevat kovempaa, ja jos tuloilmaa ei lämmitetä, ilma voi tuntua tavallista viileämmältä. Jos pakkasta on yli kahdeksan astetta, ilmanvaihdon tehostus ei ole käytössä. Tällöin voi tarvittaessa tuulettaa pikaisesti ikkunasta. Jos ilma tuntuu kuivalta, kuten usein kovilla pakkasilla, voi ilmaa kosteuttaa esimerkiksi kuivattamalla pyykkejä olo- tai makuuhuoneessa tai hankkia ilmankosteuttajan.

Asunnon ylimääräiset hajut tai ilman tunkkaisuus voivat kieliä siitä, että tulo- tai korvausilma ei tule oikeasta paikasta tai sitä ei tule tarpeeksi. Jos korvausilmaventtiilit tai -suodattimet ovat likaiset tai tukossa, ilma voi tulla virheellisesti vaikka postiluukun kautta rappukäytävästä, jalkalistan alta tai jopa naapurista. Ilmanvaihdon toimivuutta voi kokeilla asettamalla talouspaperin poistoilmaventtiilin päälle. Jos paperi ei tipahda, imuteho on kunnossa. Jos se tipahtaa, venttiili voi olla tukossa tai huippuimurin kone pysähtynyt.

Vedon tunne voi syntyä siitä, että ilmavirtaus on suuri tai virtaava ilma viileää. Ilmanvaihto ja lämmitys on suunniteltu toimimaan käsi kädessä, että vedon tunnetta ei syntyisi. Koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä raitis ilma tulee venttiileistä ikkunan yläpuolelta ja alapuolella on yleensä patteri, jonka tehtävä on lämmittää saapuvaa ilmaa. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä ilmanvaihtokone lämmittää tuloilmaa.

Kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikein, se poistaa sisätiloista kosteutta, hajuja ja epäpuhtauksia ja tuo tilalle raitista ilmaa. Puhdas sisäilma on tärkeää jokaisen asukkaan terveyden sekä koko kiinteistön ja sen elinkaaren kannalta.

Käytä oikein.
Älä peitä ilmanvaihtoventtiileitä. Tuloilmaventtiileitä ei saa säätää itse, koska järjestelmä on suunniteltu toimimaan koko talon kokonaisuutena. Lämmi­tyskaudella tuuleta mahdollisimman vähän ikkunoita avaamalla, jotta lämpö ei karkaa. Koneellinen ilmanvaihto täytyy pitää aina päällä, vähintään pienimmällä tasolla.

Pidä siistinä.
Puhdista ilmanvaihtoventtiilit pölystä pari kertaa vuodessa esimerkiksi imuroimalla. Voit myös irrottaa ja pestä venttiilit. Toimivakaan ilmanvaihto ei tee sisäilmasta puhdasta, jos asunto on likainen, joten pidä huolta kodin yleisestä siisteydestä. Korvausilmaventtiilien suodattimet tulee puhdistaa 1–2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa vaihtaa. Asukkaan vastuulla on liesituulettimen rasvasuodattimen säännöllinen pesu. Likainen rasvasuodatin on myös paloturvallisuusriski.

Kerro vioista.
Tee sähköinen vikailmoitus osoitteessa avainasunnot.fi/vikailmoitus, jos ilma on tunkkaista, ikkunat huurtuvat, märkätilojen silikonisaumoihin ilmestyy tummia pilkkuja tai ilmanvaihtokoneesta tulee outo ääni.

Lisätietoa oman kodin ilmanvaihdosta löydät Asukaskansiosta ja sivustolta avainasunnot.fi/asukkaalle/

Asiantuntijana LVIA-asiantuntija, kiinteistöjen ylläpidon valvoja Juho-Pekka Sivula, Avain Yhtiöt.