Viihtyisten pihojen asialla

Viherrakentaja Riikka Pennasen jaloissa narskuu, kun hän kävelee pitkin hiekkaista pihakäytävää. Pennanen tutkii tiluksia ja kehottaa vierasta katsomaan jotain, mikä ei heti osu silmään.

”Tuohon tehtiin kumpare. Pienillä täytöillä saadaan pihaan lisää eloa, vaihtelevuutta ja käytettävyyttä. Sen päältä voi huristella alas leikkiautolla tai sen taakse voi piiloutua leikeissä”, Pennanen sanoo.

Aina espoolaisen rivitalon sisäpiha ei kuitenkaan ole ollut näin nätti. Aiemmin pihapiirille löivät leimansa suunnittelemattomat hiekka-alueet ja parhaat päivänsä nähneet leikkivälineet – niin ja tietenkin kuuluisa kurtturuusu. Se on vaikeasti hävitettävä vieraslaji, joka leviää nopeasti ja syö samalla elintilan muilta kasveilta ja ­kukilta.

”Pari vuotta sitten taloyhtiön isännöitsijä otti meihin yhteyttä, sillä pihaa haluttiin tehdä viihtyisämmäksi asukkaille. Kuten aina, työmme täälläkin alkoi vihersuunnitelman tekemisellä asiakkaan kanssa. Aika täyden remontin tämä piha sitten kokikin”, hortonomi Minna Keskitalo kertoo.

Nyt Espoossa on keväthuollon aika. Tottunein ottein Keskitalo ja Pennanen purkavat lava-auton kyydistä multaa, perennoja ja työkaluja. Kun piha on kunnossa, sitä on kiva käyttää. Viherpihan sydämenä on Nilsiän luonnonkivillä laatoitettu oleskelualue, jota reunustavat kuorikate, havut ja pari tuijaa.

”Yhtä oikeaa puutarhaa ei ole. Hyvä piha on aina käyttäjänsä näköinen ja vastaa niihin tarpeisiin, joita asukkailla on”, Pennanen sanoo.

Keskitalo ja Pennanen työskentelevät Viherkehässä. Se on puutarha- ja pihasuunnitteluun sekä viherrakentamiseen erikoistunut yritys, jonka Keskitalo perusti vuonna 2011. Nykyisin Viherkehä toimii Phm Group -kiinteistöpalvelukonsernin tytäryhtiönä.

”Aloitin yhden naisen firmana tärkeimmillä välineillä ja autolla. Nyt olemme Suomessa alan suurimpia naisen perustamia yrityksiä, ja olen siitä kieltämättä tosi ylpeä”, Keskitalo sanoo.

Pääosin Etelä-Suomessa toimiva Viherkehä työllistää hieman ajankohdasta riippuen noin 30–40 henkeä. Asiakkaina ovat Avain Asuntojen tavoin erilaisia kiinteistöalalla toimivia yrityksiä sekä taloyhtiöitä.

”Teemme kokonaisvaltaista pihasuunnittelua ja -rakentamista sekä pienempiä yksittäisiä viherrakennustöitä. Lisäksi osallistumme viherkohteiden huoltoon ja ylläpitoon, jota teemme usein yhteistyössä talosta vastaavan huoltoyhtiön kanssa.”

Kun Espoon Kilossa sijaitsevaa sisäpihaa alettiin suunnitella, otettiin vihersuunnittelun pohjaksi kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli eli niin sanotut kesy-periaatteet. Veikeä termi ei kuitenkaan merkitse luonnon kesyttämistä, vaan pikemminkin päinvastoin. Kesy-suunnittelussa lähtökohtana ovat tuotteiden kotimaisuus ja esimerkiksi maanvaihtojen sijaan vanhojen maamassojen kunnostaminen uudelleen käyttöä varten.

”Säästyy paljon rahaa, kun vaihdon sijaan lannoitetaan ja parannetaan olemassa olevaa maata. Jos alueelta kaadetaan puu, se voidaan käsitellä hyödynnettäväksi rakenteisiin ja loput voidaan hakettaa kukkapenkkeihin”, Pennanen sanoo.

Kilossa kesy näkyy esimerkiksi oleskelualueen roska-astiassa, jonka aikaisempi versio alkoi olla jo melko virttyneessä kunnossa. Sen sijaan että olisi hankittu ja asennettu kokonaan uusi roskis, tuunattiin vanha roska-astia nykyaikaan maalaamalla se mustaksi.

”Hyödynnetään sitä mitä on jo olemassa ja vähennetään näin sekä kuluja että esimerkiksi turhista kuljetuksista syntyviä päästöjä”, Pennanen summaa.

Keskitalo törmäsi kesy-suunnitteluun ensimmäistä kertaa Norjan pääkaupungissa Oslossa muutama vuosi sitten. Kesy-ratkaisuissa korostuu kierrätettävyyden ohessa esimerkiksi sopivien pihakasvien valinta. Lisäksi melko raskasta ylläpitoa vaativaa nurmikkoa kannattaisi käyttää nykyistä säästeliäämmin. Perennat menestyisivät puiden alla paremmin ja usein näyttävämmin kuin nurmikko. 

”Kesy-suunnittelu on juuri nyt tosi iso, mutta myös uusi aihe, puutarhasuunnittelussa. Tuomme sitä mielellämme esiin, sillä aina tilaajatkaan eivät vielä tiedä, miten eri tavoin viheralueita olisi mahdollista uudistaa luonnon kannalta mahdollisimman kestävästi”, Keskitalo sanoo.

Jos Pennanen ja Keskitalo näyttäisivät ansioluetteloitaan, niissä lukisi viherrakentaja ja hortonomi. Pennasella termi viittaa nimensä mukaisesti pihan rakenteisiin, kuten laatoituksiin ja pengerryksiin. Kumpikaan ei silti suutu, vaikka heitä nimittäisi puutarhuriksi. Sana on hyvä ja kuvaa sitä, mitä he ylpeästi tekevät.

”Me olemme vähän niin kuin tällaisia piha-alueiden puuseppiä”, Pennanen kiteyttää.

Yksi puoli työtä on sovittujen rakennus-, kunnostus ja ylläpitotöiden toteuttaminen niin kuin asiakkaan kanssa on sovittu. Toinen puoli viher­ammattilaisen arkea on kesy-suunnittelulle sukua oleva valistustyö. Olisi hyvä, jos me oppisimme katsomaan puutarhojamme hieman uudesta näkökulmasta.

”Pitkään vallalla on ollut ajatus jopa kliinisen siististä ja kuin viivoittimella vedetystä puutarhasta. Ajat ja tyylit kuitenkin muuttuvat, ja hyvä niin. Luonnon monimuotoisuutta pitäisi oppia ajattelemaan kokonaisvaltaisesti”, Keskitalo sanoo.

Viherkehällä puutarhat pyritään suunnittelemaan niin luonnollisiksi kuin mahdollista. Ajatus näkyy myös työtavoissa.

”Olemme vaihtaneet bensakäyttöiset työkoneet akkukoneisiin ja käytämme vain luonnollisia lannoitusaineita. Seuraava askel on siirtyminen sähköautoihin oman hiilijalanjälkemme pienentämiseksi”, Keskitalo kertoo.

Luonnollinen ei kuitenkaan merkitse samaa kuin luonnontilainen. Villin rehottamisen sijaan siisti puutarha syntyy erilaisista sektoreista ja alueista, joilla on omat tehtävänsä. Puutarhan kauneus on siinä, että se auttaa pitämään kotialueemme elinvoimaisena.

”Esimerkiksi jo nyt Lontoon keskustan viheralueilla rikkakasvien annetaan kasvaa korkeiksi ja siellä ajetaan vain kapeat käytävät ihmisten kulkemista varten”, Keskitalo kertoo.

Kun ilmaston lämpenemiseen ja ympäristön köyhtymiseen on herätty, on puutarhaa ollut pakko alkaa katsoa eri tavalla. Mitä enemmän pihoille rakennetaan sinänsä siistiä asfalttia, sitä enemmän kasteluun sopivaa vettä ohjautuu hulevesikaivoihin. Jos taas kaikki risut ja lahopuut kuljetaan pois, jäävät monille pieneläimille ja hyönteisille tärkeät suojapaikat syntymättä.

”Luonnonmukaisuutta tarvitaan, sillä enää ei oikein ole paikkoja ötököille, jotka puolestaan ovat ravintoa esimerkiksi linnuille. Monimuotoisuuden suojeleminen on ainoa keino suojella vuosituhansien aikana kehittynyttä luonnon ravintoketjua”, Pennanen sanoo.

Lannoita keväällä.

Jos asut rivitalossa, jossa on takapihaa, kevät on parasta aikaa nurmikon lannoittamiselle. Anna ensin sammaleelle maaperää neutralisoivaa kalkkia ja ruoki sen jälkeen nurmikkoa puutarhan yleislannoitteella. Se herättää nurmikon uuteen kukoistukseen.

Pakko olla nurmea?

Nurmikko vaatii paljon kastelua, vie ravintoa muilta kasveilta ja on vaikea pitää oikeasti hyvänä. Mieti, voisiko joissakin kohdissa nurmen tilalle rajata vaikkapa perennoja tai hakkeella koristeltuja alueita.

Käytä ruukkuja.

Istutusruukut ovat helppo tapa loihtia ilmettä pihaan ja puutarhaan. Eri kokoiset ruukut luovat vaihtelua. Pienempiä ruukkuja on helppo siirrellä, kun taas isoja ruukkuja voidaan hyödyntää esimerkiksi ajoesteinä.

Älä stressaa.

Puutarhaa pitää hoitaa, mutta sen ei tarvitse olla äärimmäisen trimmattu. Maailmassa on stressiä riittävästi muutenkin, joten puutarhassa on voitava vain nauttia lähiluonnon ihmeistä.

Tehkää yhdessä.

Ottakaa selvää, millainen ruoka ja juoma oman talon väelle maistuu ja pitäkää pihatalkoot. Kun viherpihasta huolehditaan yhdessä, sitä aletaan myös arvostaa eri tavalla. Samalla voitte miettiä, mitä uutta pihalle kenties tarvittaisiin ja ehdottaa parannuksia omalle isännöitsijälle.

Espoon Puistopiha 4

Rakennusvuosi: 1998

Rivitalo: kaksioista viisiöihin, koot 55,5–108,5 m²

Asuntojen lukumäärä: 24

Teksti ja kuvat Juho Paavola