Yhdessä, mutta etänä

Helsingissä on kuulas syyspäivä ja ratikat kolistelevat Länsisatamaa kohti. Tänä vuonna ei kuitenkaan matkata perinteisesti laivalla Tallinnaan, vaan pääkallonpaikkana toimii Hotelli Radisson Blu Seaside.

”Koska koronan takia emme voineet järjestää tilaisuutta perinteisesti, meidän piti järjestää se joko näin webinaarina tai ei ollenkaan. On paljon ajankohtaisia asioita, joista halusimme asukkaille kertoa ja joista asukkaat ovat meiltä kyselleet”, Avain Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jan Harti kertoo.

Kokoustilassa käy jännittynyt hyörinä. Vesilaseja täytellään, mikkejä kiinnitellään ja varmistellaan tekniikkamieheltä, että mihin kameraan sitä pitikään katsoa vai onko parempi olla katsomatta kameraan lainkaan. Kokoustilaan on kerääntynyt seminaarin puhujia kuuntelemaan muiden puheenvuoroja ja odottamaan omaansa. Linjoille on ilmoittautunut hieman yli 40 asukasta ja varmaan myös kotisohvilla testaillaan, näkyykö kuva ja kuuluuko äänet.

”On tämä vähän outoa, kun ei näe yleisöä”, webinaarin vetäjänä toimiva myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta tuumaa.

Kun kello käy yhdeksän, lähetys alkaa jämptisti. Elias esittelee päivän ohjelman ja kertoo, miten asukkaat voivat osallistua webinaariin kotoaan käsin. Webinaarin nettisivulla on auki chat. Siihen voi kommentoida aiheita tai lähettää kysymyksiä, joihin esityksen päätteeksi vastataan. Viestintäpäällikkö Anu Kalenius seuraa chattia ja tuo siellä nousevia kysymyksiä mukaan keskusteluun. Osallistujat voivat myös vastata heille esitettyihin kysymyksiin ­menti.com-nettisivulla. Vastaukset koostuvat graafiksi kaikkien katsojien nähtäville. Sitä päästäänkin kokeilemaan heti. Ensimmäisellä kysymyksellä kartoitetaan, mitä mieltä asukkaat ovat kehitysseminaarin järjestämisestä webinaarina. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että ”ihan jees, toimiihan se näinkin!”. Seuraava kysymys paljastaa, että webinaaria seurataan ympäri Suomen, muun muassa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

”Hyvä, että tekniikka pelaa”, Elias toteaa ja summaa lausahduksellaan kaikkien mietteet. Etäpalavereista ja skypepuheluista tutut tekniset viat ja kömmähdykset lienevät jokaiselle tuttuja.

ASUMISOIKEUSLAIN UUDISTUS PUHUTUTTAA

Päivän aluksi Elias ja Jan kertovat asumisoikeuslain uudistuksesta*. Eniten huolta asukkaissa on herättänyt asumisoikeustalon rajoituksista vapauttaminen. On pelätty, että ikuinen asumisoikeus katoaa. Jan Harti kumoaa huolet yksi kerrallaan. Rajoituksista voi vapautua vain tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi silloin, kun kustannukset eivät tule katetuksi, alle 50 prosenttia asunnoista on asumisoikeuskäytössä eikä tilanne ole johtunut yhtiön toimista. Muutos vaatii aina yhtiöltä korjaavia toimenpiteitä ja myös viranomaisen hyväksynnän, eikä ole siten mielivaltaista toimintaa. Asukas ei jää tyhjän päälle, sillä hän voi esimerkiksi lunastaa asunnon tai jäädä vuokralle.

”Julkisuudessa on ollut keskustelua, että muutoksen varjolla haluttaisiin vapauttaa kohteita ja myydä ne voitolla eteenpäin. Jos näin kävisi, kaikki se raha koituisi asumisoikeusyhteisön hyväksi, ei omistajan. Toiseksi, jos taloon ei saada asumisoikeusasukkaita tai vuokralaisia, tuskin talo silloin kiinnostaa sijoittajiakaan”, Jan muistuttaa.

Avain Asumisoikeus Oy:n hallituksen asukasjäsenet Risto Säynäväjärvi ja Virpi Ylönen puhuivat laista asukkaan näkökulmasta.
”Me asukkaat saatamme unohtaakin, että laki säätelee asumisoikeusyhteisöjen toimintaa. Tällä uudistuksella halutaan muun muassa estää asumiskustannusten nousu”, Virpi sanoo.

Lakiehdotuksessa on monia muutoksia, joilla parannettaisiin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Siinä mainitaan muun muassa valtakunnallinen neuvottelukunta sekä omistajan ja asukkaiden yhteistyöelin, joka muistuttaa tätä kehitysseminaaria.

”Hyvä, että on mahdollisuuksia vaikuttaa, kunhan ne pysyvät järkevissä rajoissa ja osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.Nyt lakiuudistuksessa ehdotetut vaikutusmahdollisuudet aiheuttavat nykyiseen verrattuna lisäkustannuksia ja hidastavat päätöksentekoa, mikä kaikki lisää asukkaiden maksuvelvoitteita”, Risto toteaa.

Yhteenvetona todetaan, että laissa on paljon hyvää. Epäselvät kohdat vaativat kuitenkin vielä tarkennusta, jotta kaikki toimijat noudattavat lakia tismalleen samalla tavalla. Ennen lounastaukoa keskustellaan vielä hybridi- ja sähköautojen latauspaikoista.

JÄTEHUOLLOSTA PERUSPARANNUKSIIN

Lounaan jälkeen paneudutaan kodin jätehuoltoon ja lajitteluun. Toivotusta aiheesta on puhumassa Elsa Rintala Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta. Elsa muistuttaa, että jätejakeiden lajitteluohjeet vaihtelevat kunnittain, koska jätteiden käsittelylaitoksia on erilaisia. Ohjeet on tarkistettava omasta jätekatoksesta tai kunnalta. Vaikka ihmisiä on enemmän, luonnonvarat eivät lisäänny. Siksi on tärkeää pitää raaka-aineet käytössä niin, että niiden arvo säilyy. Lajittelu säästää myös rahaa, sillä jätehuollon maksavat asukkaat.

Esityksen jälkeen webinaarissa on hetken tauko, jonka aikana estradille järjestetään istumapaikat päivän paneelikeskustelua varten. Sohvalle istahtavat toimitusjohtaja Mikko Niskanen Aari Isännöinnistä, Kotikatu Oy:n liiketoimintajohtaja Otto Tarkiainen sekä Avain Asumisoikeus Oy:n kiinteistöjohtaja Jan Bertills. Keskustelun aiheet polveilevat energian­kulutuksesta pihanhoitoon ja jätehuollosta tiedottamiseen. Niihin liittyen käydään läpi, mikä tehtävä kuuluu kenellekin. Asukkaan ei sitä tarvitse tietää, sillä epäkohdista voi ilmoittaa netissä sähköisellä vikailmoituksella, joka ohjautuu oikealle vastaanottajalle.

”Kuukaudessa saamme 2 600 vikailmoitusta, jotka kuitataan valmiiksi keskimäärin viidessä päivässä mukaan lukien viikonloput”, Jan kertoo.

”Sitä nopeammin pääsemme vian kimppuun, mitä paremmin vian kuvaa. Voi laittaa vaikka kuviakin liitteeksi”, kehottaa Otto.
Vaikka sähköinen vikailmoitus toimii nopeasti, parannettavaakin löytyi: jatkossa olisi hyvä, jos asukas voisi paremmin seurata prosessin etenemistä. Mikko kannustaa asukkaita perustamaan asukastoimikuntia.

”Se on hyvä keskustelufoorumi, jossa saadaan erilaisia mielipiteitä esiin eikä vain yksi ääni ratkaise.”

Päivä päättyy asukkailta ennaakkoon tulleisiin kysymyksiin, jotka koskevat mm. taloutta ja perusparannuksia. Päivän aikana asukkaat ovat olleet aktiivisia chatissa, kommentoineet, kysyneet ja kiitelleet. Puoli neljältä kamerat sulkeutuvat, viimeisiltä esiintyjiltä riisutaan mikit. Vaikka webinaari sujui hyvin, Anu kiteyttää monen mietteet:

”Olisi ollut kiva nähdä tuttuja kasvoja.”

Saa nähdä, millä tavoin kokoonnumme yhteisten tärkeiden asioiden äärelle ensi vuonna.

* Webinaarin jälkeen Suomen hallitus hyväksyi esityksen uudesta asumisoikeuslaista hieman muutettuna. Esimerkiksi asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamiseksi vaadittaisiin, että asumisoikeusasukkaita olisi jäljellä vain kolmasosa eikä 50 prosenttia kuten ehdotuksessa. Jos eduskunta hyväksyy lain, se astuu voimaan 1.1.2021. Asukashallintosäädökset tulisivat voimaan 1.1.2022. Uutta asukasvalintamenettelyä sovellettaisiin 1.1.2023 lähtien, ja nykyiset järjestysnumerot olisivat voimassa 31.8.2023 saakka.

Etuoikeus vanhoille asukkaille. Uudessa asumislakiehdotuksessa on maininta, että jo ennestään taloyhtiössä asuvalla on etuoikeus sieltä vapautuviin asuntoihin siinä järjestyksessä, kun on taloon muuttanut. Edes järjestys­numeroa ei vaadittaisi.

Tietoa asumisesta tarjolla. Uudistuneet Sujuvan asumisen opas ja vastuunjakotaulukko löytyvät Avaimen nettisivuilta, extranetistä ja asukassovelluksesta. Paperi­version saa myynnin tai isännöinnin toimipisteestä. Extranetistä löytyy myös kiinteistönhuollon tehtäväkohtainen luettelo. Siivouksen viikko-ohjelma tulisi löytyä talon ilmoitustaululta.

Käyttövastikkeet nousevat. Kiinteistön hoitokustannukset ovat nousseet, minkä seurauksena käyttövastikkeet nousevat vuonna 2021 keski­määrin noin 0,5 prosenttia. Samalla kerätään rahaa myös vuonna 2026 erääntyviin kertaluontoisiin 13 miljoonan euron lainojen lyhennyksiin, jotta ei tarvitse tehdä isoja vastikekorotuksia kerralla.

Ilmoita korjaustarpeista. Korjausehdotuksia kannattaa laittaa isännöitsijälle, joka kerää ne talteen. Esimerkiksi julkisivumaalauksia ja aidan korjauksia tehdään vuosittain, mutta isommat korjaukset tehdään perusparannusten yhteydessä ja siksi niitä voi joutua odottelemaan.

PALAUTETTA WEBINAARISTA

Kun mukaan osallistuneilta asukkailta kyseltiin arvosanaa webinaarista, keskiarvoksi tuli 8. Tapahtumaa kuvailtiin hyväksi ja kiinnostavaksi, ja parhaimmat arvosanat saivat järjestelyissä ilmoittautuminen ja kuvan ja äänen laatu. Tärkeimpinä aiheina pidettiin asumisoikeuslain uudistusta sekä jätehuoltoa ja lajittelua. Yllättäen vastaukset jakaantuivat sen suhteen, missä seminaari pitäisi jatkossa järjestää. Joka neljäs haluaisi jatkossakin webinaarin, jotta siihen voisi osallistua kotoa käsin ja lähes yhtä moni mielisi Tampereelle.

TEKSTI Katja Tarnanen

KUVAT Pia Inberf