”Asemakaava määrittelee rakentamisessa yllättäviäkin asioita.”

Asemakaavan kaavoitusprosessi on pitkä ja monimutkainen, mutta usein tavoitteet ovat samat niin viranomaisilla, maanomistajilla kuin alueen asukkaillakin. Prosessin aikana asukkailla ja naapureilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja toiveita kehitettävälle alueelle. Aina eteen tulee myös tilanteita, joissa joudutaan tekemään kompromisseja puolin ja toisin. Tavoitteena on kuitenkin aina saada toimiva, viihtyisä ja kokonaisuudeltaan kannattava kaavoitusratkaisu.

Lisärakentaminen voi herättää vastustusta tai pelkoa, että tuttu asuin­alue muuttuu huonompaan suuntaan.
Muutosta ei kannata jännittää. Asemakaavoitus ja uusien talojen rakentaminen vanhoille alueille nostaa yleensä alueen kaikkien asuntojen arvoa, ja tuo myös mukanaan lisää palveluita. Liikkuminenkin muuttuu turvallisemmaksi, kun lisä­rakentamisen yhteydessä parannetaan teitä.

Asemakaava määrittelee yllättävän monia asioita rakentamisessa ja voi antaa jopa tiukan ohjenuoran suunniteltavalle rakennukselle. Siinä voidaan määritellä, miltä talon tulee näyttää, monta kerrosta siinä saa olla ja missä kohtaa tonttia sen tulee sijaita. Siinä määritellään monesti myös teknisiä seikkoja, joita ei välttämättä huomaa ensi silmäyksellä. Asema­kaava voi määritellä esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuutta tai uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä lainsäädäntöä tarkemmaksi.

Rakennuttajan näkökulmasta asemakaava määrittelee myös rakentamiskustannuksia. Yksi eniten kustannuksia nostava vaatimus on pysäköinnin rakentamisvelvoite. Myös erikoisjulkisivut, teknisesti haastavan muotoiset rakennukset ja kattoterassit nostavat kustannuksia. Toisaalta kaava voi myös määrittää asumista ja viihtyvyyttä parantavia asioita, joilla ei ole juurikaan kustannusvaikutuksia.
Koko rakentamisprosessin kannalta suurin kuluerä muodostuu kuitenkin siitä, miten tehokkaasti rakentamisen suunnittelu ja itse rakentaminen sujuu. Esimerkiksi asemakaavan määräämät yhteisjärjestelyt ja hallinnanjaot vaativat yhteistyötä koko korttelin toimijoiden kanssa mm. rakentamisen aikataulutuksiin ja investointivelvoitteisiin liittyen. Isoissa hankkeissa hallinnollisia sopimuksia joudutaan laatimaan ja rekisteröimään useita, mikä vie aikaa ja rahaa. Mutta kun asuntokorttelin sopimukset on hyvin laadittu, mahdollistaa se osaltaan asukkaan sujuvaa arkea.

Asemakaavan noudattaminen on suunnittelunohjauksessa punainen lanka, johon palataan monesti prosessin aikana. Se varmistaa, että asuinalue palvelee parhaiten asukkaitaan ja että sinne rakentuu turvallisia ja toimivia koteja

Asemakaavoitus prosessina
Kaavoitus on usein pitkä viranomaisten valvoma prosessi. Asemakaava määrittelee kaupungin taajamien rakentamista, joten osapuolia ja huomioitavia on prosessin aikana paljon asukkaista autoilijoihin ja kunnanhallitukseen.

Asemakaavan määräykset
Kaava määrittelee rakentamisen pääpiirteet, kuten julkisivumateriaalin ja sen värin, kattomuodon ja talon sijoittumisen tontilla sekä talon rakennusoikeuden ja kerrosten määrän. Se määrittelee myös teknisiä asioita, kuten asuntojen keskipinta-alan. Muita sen määrittämiä asioita ovat esimerkiksi autopaikkamäärä suhteessa asuntoihin ja mahdolliset vieraspaikat.

Kaavakehityksen tavoitteet
Asemakaava suunni­tellaan aina asukkaiden ehdoilla, ja vaikutus­mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää. Uusilla asuin­alueilla rakentamisen tasapainoa haetaan liikenteen ja viihtyvyyden kanssa. Täydennys­rakentamisessa tasapaino löytyy jo olemassa olevan ympäristön ja uuden rakennettavan infrastruktuurin kanssa. Kaavoittajan, asukkaiden ja rakentajan tavoite on sama: kehittää asuin­alueesta viihtyisä ja toimiva palveluineen.

Projektipäällikkö Mauri Puljujärvi, Avain Yhtiöt.