Tarja Kesä-Heino (oikealla) tykkää tuunailla ja tehdä itse. Klara Nyberg taas pitää enemmän asettelusta ja somistamisesta. Hän hoitaa myös somekanavia.

Joulukalenteri on varma joulun merkki

Helsingin Paciuksenkaari 10–12:n asukkaat tekevät joulukalenteria jo kymmenettä kertaa. Naapurustossa sitä osataan jo odottaa.

Marraskuun puolivälissä se yleensä alkaa.

”Ihmiset kyselevät, että kai te tänäkin vuonna teette joulukalenterin. Siksi halusin tulla tähän mukaan. On mukavaa tuoda joulumieltä muille”, sanoo Klara Nyberg, asukas ja kalenterin tekijä jo toisessa polvessa.

”On jo kymmenes vuosi, kun teemme joulukalenterin kerhohuoneen ikkunaan”, kertoo asukastoimikunnan puheenjohtaja Tarja Kesä-Heino, joka on ollut mukana alusta asti. Joulukalenterista onkin vuosien saatossa tullut paikallinen nähtävyys, jota lukuisat talon asukkaat ovat olleet toteuttamassa.

Ensimmäiset vuodet tekeminen oli pienimuotoista. A-rapun innokkaat asukkaat somistivat jouluisia asetelmia muun muassa ovikransseista, itse tehdyistä koristeista ja vanhoista tavaroista. Teemaikkunoissa juhlistettiin niin itsenäisyys- kuin suomalaisen musiikin päivääkin. Kun mukaan tulivat Klaran perheen leluhiiret, syntyi Hiirolassa asuva Sulosen perhe. Siitä lähtien päivittäin vaihtuvissa ikkunoissa on voinut seurata kylän asukkaiden valmistautumista jouluun ja sosiaalisessa mediassa seikkailua kohti joulua. 

Paciuksenkaaren joulukalenteri
Löydät joulukalenterin Facebookissa ja Instagramissa @Paciuksenkaarenjoulukalenteri

Kun Paciuksenkaaren talot peruskorjattiin, kerhohuone toimi kahden joulun ajan työmaan taukotilana ja -toimistona eikä joulukalenteria voinut tehdä ikkunaan. Kuten asukkaat, myös Hiirolan väki oli remonttia paossa. Tarja askarteli niille väliaikaiseksi kodiksi joulunpunaisen asuntovaunun. Sinä vuonna Hiirolat seikkailivat Tarjan ja Klaran äidin Pilvikki Absetzin kanssa lähimaastossa Seurasaaressa asti. Kävivätpä ne kalastamassa Meilahdessakin jaloissaan kumisaappaat, jotka oli askarreltu kumihanskojen sormista.

”Yksi osa joulukalenterin hauskuutta on ideoida rakentamisen yhteydessä, mitä kaikkea luukussa tapahtuu ja miten se toteutetaan. Pienien yksityiskohtien keksiminen ja lisääminen on kivaa”, Klara kertoo.

Esimerkiksi hammas- ja jäätelötikut ovat osoittautuneet monipuoliseksi tarvikkeeksi neulepuikoista suksiin. Tekijöiden omat kangas- ja leluvarastot ovat ehtymätön aarreaitta, kuten arkiset kodintavaratkin: Tarjan kosmetiikkasuihkepulloissa ei ole lainkaan korkkeja, sillä ne kaikki toimittavat virkaa Hiirolan asukkaiden juomalaseina.

Joulukalenteri käynnistyy marraskuussa luukkusuunnitelman teolla. Siinä kerrotaan lyhyesti jokaisen päivän aihe huomioiden ajankohtaiset juhlapäivät ja tapahtumat, kuten Lucian päivä, adventit ja Tuomaan markkinat, sekä tietysti jouluperinteet joululeivonnasta joulusaunaan. Tekijät varaavat kalenterista itselleen sopivat illat, jolloin osallistuvat edellisen kalenteriluukun purkamiseen ja uuden rakentamiseen. Valitun aiheen sisällä luukun toteuttajat saavat vapaat kädet. Tarjan lempihahmo on Siiri, perheen kuopus, joka viisveisaa säännöistä. Hänet voi laittaa tekemään kaikkea hauskaa. Klaran suosikki on Rotta Notkea, jolla on aina konnankoukut mielessä. Aikaa kalenteriin menee joka ilta parisen tuntia, joskus enemmänkin. Luukun näyttämönä toimii pinnasänky, joka on pyörillä kulkevan matalan pöydän päällä, joten se on helppo työntää paikalleen ikkunan eteen. Luukku suljetaan mahdollisimman myöhään, jotta iltalenkkeilijätkin ehtivät käydä sen katsomassa.

”Teksti someen syntyy vasta, kun luukku on tehty, joten homma jatkuu kotona”, Tarja sanoo.

Uusi luukku hurmaavine yksityiskohtineen odottaa valmiina aamuisin. Ulkoa kuuluu iloista hälinää, kun katsojat saapuvat. Monet päiväkotiryhmät ja perhepäivähoitajat lapsineen käyvät katsomassa luukun jokaikinen päivä.

”Vaikka tämän rupeaman jälkeen takki onkin aika tyhjä, on joulukalenterin tekeminen kyllä paras joulumielen nostattaja”, Tarja sanoo.

Asumisoikeuskohde

Helsingin Paciuksenkaari 10–12

Rakennusvuosi: 1998

Rivi- ja kerrostaloja: kaksioista viisiöihin, koot 46 –119 m²

Asuntojen lukumäärä: 83

Teksti Katja Tarnanen – kuva Satu Nyström

Edellinen
Kortteli 30 vuotta
Seuraava
Miksi käyttövastike nousee?