Arttu Liukku pyöräili elokuussa 2019 Norjan upeissa maisemissa Norseman triathlonissa.

”Kauneutta arkisista esineistä”

Jyväskylän alueella toimiva Avain Asuntojen myyntineuvottelija Minna Moilanen tekee vapaa-ajallaan koruja.

Mitä myyntineuvottelijan työhön kuuluu?

Tärkeintä on olla yhteyksissä tuleviin asumisoikeusasukkaisiin ja löytää heille mieluisat kodit. Vastaan yhteydenottopyyntöihin puhelimessa ja sähköpostilla. Järjestän yksityisiä ja yleisiä asuntonäyttöjä ja hoidan myös sopimusneuvottelut. Kun rakennamme uudiskohteita, olen mukana niiden työmaakokouksissa ja -kierroksilla. Lisäksi kirjoitan ja ylläpidän kohteiden ja huoneistojen markkinointitekstejä.

Mikä työssä on kivointa?

Ihmiset eli työkaverit, yhteistyökumppanit ja asiakkaat, joita on monen ikäisiä ja eri elämäntilanteissa. On nuoria, jotka jännittävät muuttoa ensimmäiseen kotiinsa ja pariskuntia ensihekumassa etsimässä yhteistä kotia. On perheitä, joille tulee ensimmäinen lapsi tai vanhempia, joiden lapset jo muuttavat omilleen. On myös iäkkäämpiä, jotka haluavat pois hissittömästä talosta helpompaan kotiin. Tuntuu hyvältä nähdä asiakkaan ilo, kun asuntoasiat ratkeavat onnellisesti ja löytyy viihtyisä koti.

Miten kiinnostuit korujen tekemisestä?

Olen aina tykännyt koruista ja hopeasta niin värinä kuin materiaalina. Näin ensimmäisen haarukasta tehdyn sormuksen yli kymmenen vuotta sitten ja ostin silloin sellaisen itsellenikin. Ehkä ajatus jäi siitä itämään, ja kaksi vuotta sitten rohkenin ilmoittautua kansalais­opiston kurssille, jossa tehtiin aterimista koruja. On kiva nähdä, miten arkisista esineistä syntyy jotain kaunista.

Millaisia koruja teet?

Käytän materiaalina hopeaa ja alpakkaa, etenkin haarukoita ja lusikoita. Teen niistä sormuksia, korviksia, ranne- ja kaulakoruja. Materiaalit koruihin löydän kirppareilta tai saan lahjoituksina tutuilta. En ole ikinä ollut mikään neuloja tai ompelija, joten minulle sopii hyvin, että tekeminen ei ole mitään hentoa hipelöintiä. Materiaalia työstetään tulella kuumentamalla, voimalla taivuttamalla, vasaralla paukuttamalla sekä sahaamalla. Pikkuruisella sahalla työskentely oli aluksi niin vaikeaa, että meinasi lentää lusikat nurkkaan! Olen myös punonut hopealangasta rannekoruja. Niiden tekeminen onnistuu kotona kerrostalossa, muiden korujen ei.

Mikä harrastuksessa kiehtoo sinua?

On kiva tehdä koruja, joita ei tule kadulla heti vastaan. Harrastuksessa kehittyy koko ajan ja voi ideoida omia juttuja. Kun kahdeksan tuntia aukoo ja sulkee hopearenkaita pihdeillä, siinä myös mieli rauhoittuu. Mummuvainaalta saamani kahvilusikat ovat saaneet uuden elämän koruina – on kiva, että ne ovat nyt esillä.

TEKSTI Katja Tarnanen

KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen

Edellinen
Saumat siisteiksi
Seuraava
Katto korkealla