Liikkujan Lahti

Lahti on kompakti ja luonnonläheinen kaupunki, jossa palvelut ovat lähellä ja liikuntamahdollisuudet erinomaiset.

SIJAINTI: Lahti on 120 000 asukkaan kaupunki ­Päijät-Hämeessä Vesijärven rannalla.

Lahteen on helppo tulla: Helsinkiin on matkaa reilu sata kilometriä, Jyväskylään 170 ja Tampereelle noin 130. Juna- ja linja-autoyhteyksien lähtö- ja päätepiste on Matkakeskus, josta kävelee muutaman minuutin keskustaan. Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee kehärataa pitkin junalla perille jopa alle tunnissa. Koska Lahti on maastoltaan mäkinen, siellä testataan syksyllä tavallisten kaupunkipyörien sijaan sähköavusteisia. Pyörät tunnistaa hauskasta Mankeli-nimestä. Kävely- ja pyöräteitä on 570 kilometriä, ja seutureittejä pitkin voi polkaista vaikka Heinolaan, Orimattilaan tai Asikkalan Vääksyyn asti.

TALO: Ranta-Kartanossa asut ihan Lahden keskustassa palveluiden äärellä.

Ranta-Kartanon uusi asuinalue sijaitsee Kisapuiston, Pikku-Vesijärven puiston ja Fellmanin puiston keskellä. Alueelle on tulossa lähivuosina hotelli, vesiliikuntakeskus ja liiketiloja ja sen läpi tulee kulkemaan puistoväylä jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Avaimelle valmistuu 33 asumisoikeusasuntoa ja 71 vuokra-asuntoa Kyösti Kallion katu 9:ään, joka on yhteisölliseen asumiseen pohjautuva kortteli ja rakennettu yhteistyössä Lahden Vanhusten Asuntosäätiön kanssa. Koko korttelin kiertävän rakennuksen keskelle tulee suljettu viihtyisä sisäpiha terasseineen ja leikkipaikkoineen. Yhteiskäyttöön tulee muun muassa suuri tila keittiöllä, kuntoiluhuone, pieni erikseen varattava etätyöskentelytila, talopesula ja kaksi yhteiskäyttösaunaa oheistiloineen.

Avaimen asuntojen koot vaihtelevat 28,5 neliön yksiöistä 89 neliön neljän huoneen asuntoihin. Osa kaksioista, kolmioista ja neliöistä on varustettu omalla saunalla. Pysäköinti on pihakannen alla. Kohde on savuton ja lemmikit ovat tervetulleita. Asumis­oikeusasuntojen myynti on aloitettu ja vuokra-asuntojen haku alkaa lähempänä valmistumista.

Hyppyrimäkien ja harjumaisemien lisäksi Lahden maamerkkeinä toimivat radiomastot.
Lahden keskustassa Ranta-Kartanossa on tarjolla yhteisöllistä asumista vuokra- ja asumis­oikeusasunnoissa.

PALVELUT: Lahti on yritysystävällinen ympäristö- ja yliopistokaupunki.

”Lahtelaiset arvostavat luonnonläheisyyttä, ulkoilu- ja harrastus­mahdollisuuksia sekä ympäristötietoisuutta”, kertoo kaupungilla työskentelevä vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari.

Tänä vuonna Lahti on ollut Euroopan ympäristöpääkaupunki ensimmäisenä Suomessa. Tavoite on mm. olla hiilineutraali vuonna 2025, jätteetön kiertotalouskaupunki 2050 mennessä sekä suojella luontoa ja arvokkaita pinta- ja pohjavesialueita.

”Lahdessa 99 % kotitalouden jätteistä menee kiertoon. Kiertotalous ja cleantech on kasvava toimiala. Meillä tulee hanasta myös erinomaista juomavettä.  Vesi on syy myös alueen panimoteollisuudelle.”

Tiesitkö, että Lahdesta tuli myös ensimmäinen uusi yliopistokaupunki sitten Kekkosen kauden, kun Lappeenrannan yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi vuonna 2018? Uudet tuulet puhaltavat peruskoulunkin puolella. Lahti on rakentanut useita monitoimitaloja, jossa voi samassa rakennuksessa olla esimerkiksi päiväkoti, koulu, kirjasto sekä liikunta- ja tapahtumatiloja.

“Tila on alueen sydän ja kehittämisen veturi.”

HISTORIA: Salpausselän stadion on osa Lahden ja suomalaisen hiihdon historiaa.

Tietäjät tietää: Kuinka monesti Lahdessa on järjestetty hiihdon MM-kisat ja minä vuosina? Kurkkaa vastaus alta. Lahden tunnetuin maamerkki sai alkunsa Norjan Holmenkollenin kisoista vuonna 1922, jolloin Anton Collin ja Tapani Niku saivat siellä kaksoisvoiton. Voitonhumussa polkaistiin pystyyn Lahden hiihtoseura, joka ryhtyi professori Lauri “Tahko” Pihkalan innoittamana kehittämään Lahteen hiihtokeskusta Salpausselälle. 1920-luvun alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä enää sauna, joka kököttää stadionin itälaidalla. Nykyiset kolme hyppyrimäkeä ja urheilukeskuksen pääkatsomo ovat 1970-luvulta. Suurmäen K 115 suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad, ja se palkittiin vuoden 1971 betonirakenteena. Alueelle on sittemmin rakennettu tv- ja radiokeskus sekä selostamot, opastuskeskus, kahvila ja ravintola. Jos haluat tietää, miltä tuntuu nousta torniin ja leiskauttaa rännistä, vieraile alueella Hiihtomuseossa. Urheilukeskus on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja siksi osin suojeltu. Kesäisin hyppyrimäkiä voi ihastella Suurmäen montun maauimalasta käsin.

Vastaus: seitsemän kertaa ja vuosina 1926,1938,1958, 1978, 1989, 2001 ja 2007.

Lahdessa riittää tekemistä myös ­lapsille. Maksuttomassa Launeen perhepuistossa viihtyvät ­kaiken­ikäiset.
Helmikuussa 2022 Salpausselällä kilpaillaan ja ehkä myös kannustetaan yhdistetyn, mäkihypyn ja maastohiihdon maailmancupissa.

LUONTO: Jääkauden merkit näkyvät Lahden maisemassa joka puolella.

Viimeisimmän jääkauden merkit näkyvät mm. Salpausselän reunamuodostumina ja harjuina sekä suppina eli harjukuoppina. Korkeuserot vaihtelevat 80–160 metrin välillä. Maisemia voi ihastella Radiomäen päältä tai Suurmäen näkötornista. Maan päällä luonnosta voi nauttia kävellen, juosten tai maastopyöräillen, talvella hiihtäen. Merkittyjä reittejä on 25 kilometriä. Erilaista maisemaa tarjoaa Linnaistensuo.

”1,5 kilometrin luontopolulla kävellään pitkospuita pitkin ja matkalla näkee erilaisia suotyyppejä”, Saari vinkkaa. Alueelta löytyy jopa 15 eri suotyyppiä keidasrämeestä rimpinevarämeeseen.

Viiden kilometrin pituisella Koivukuja-luontoreitillä taas näkee jääkauden ripottelemia siirtolohkareita, peltomaisemaa ja Mukkulan Kartanon hienoine puistoineen. Lapakiston luonnonsuojelualue sopii päiväretkelle. Reppuun kannattaa pakata kunnon eväät, ettei nuotiopaikalla iske annoskateus.

Kisapuistossa voi harrastaa pallopelejä laidasta laitaan, eivätkä kaukana ole myöskään liikkujien mansikkapaikat eli Vierumäen ja Pajulahden urheiluopistot, joissa viihtyy koko perhe.

PÄIVÄ LAHDESSA: Jos Salpausselän luonto on jo tuttu, tee kaupunkikierros tai ota alle sähköauto.

Päivä alkaa leppoisasti satamassa kahvila Karirannassa tai jäätelölaivassa. Samalla voi ihastella konsertti- ja kongressikeskus Sibeliustalon puuarkkitehtuuria.

Jos kaksipyöräiset kiinnostavat, Suomen ainoassa moottoripyörämuseossa niitä on esillä yli 100.

Kulje keskustaan Kariniemen puiston kautta ja bongaa vesiurut ja Olavi Lanun luontoon sulautuvat veistokset. Arkkitehtuurista kiinnostunut voi kävellä keskustassa Mariankatua Alvar Aallon suunnittelemalta Ristinkirkolta Eliel Saarisen suunnittelemalle Lahden kaupungintalolle. Jos haluat illallistaa fiinisti, Ravintola Roux on nappi valinta. Mutkatonta ruokaa ja kodikasta ympäristöä tarjoilee Mamma Maria.

Lahden seudun maisemia voi ihastella vaikka yhteiskäyttöauton kyydistä. Ota sähköauto alle Lahden ydinkeskustan Toriparkista ja suuntaa Vääksyn kanavalle ja ranskalaiseen kyläkauppaan.

Jos et ehdi Lahteen syksyllä, reissu kannattaa ajoittaa keväälle 2022. Silloin Mallasjuoman vanhaan tehdaskiinteistöön avautuu Lahden Visuaalisten taiteiden museo Malva, jossa on monipuolisesti ja elämyksellisesti esillä taidetta, muotoilua ja julisteita.

Linnaistensuon luontopolulla, pitkospuilla kulkiessa oppii samalla soiden ekosysteemistä.
Lahden pääkirkko, Ristinkirkko, on Alvar Aallon käsialaa. Siinä 52 ikkunaa muodostaa ristin.

Avaimen kohteet Lahdessa

34 asumisoikeuskohdetta ja 8 vuokrakohdetta.

Talotyypit: Rivi-, pari-, luhti- ja kerrostaloja

Asuntojen lukumäärä: 623

TEKSTI Katja Tarnanen

KUVAT Lahden kaupunki, Lassi Häkkinen, Tuomas Uusiheimo ja Lauri Rotko.

Lähteet: mm. visitlahti, lahti.fi, museovirasto.fi, lahdenseudunluonto.fi

Edellinen
”Veden alla koen rauhaa”