Mikä on yhteistyöelin?

Yhteistyöelin vahvistaa asukkaiden ja omistajien välistä kumppanuutta.

Yhteistyöelimen muodostaminen voidaan sopeuttaa kunkin yhteisön vallitseviin toimiviin käytäntöihin ja sopiviin tapoihin. Asumisoikeusyhteisöt ovat erilaisia kooltaan, käytännöiltään ja hallintorakenteiltaan. Tarkoituksena on, että yhteistyöelimen koko, kokoontumistiheys ja mahdollisten alatoimikuntien valinta olisi kullekin yhteisölle sopiva. Suurissa asumisoikeusyhteisöissä jäsenet voidaan valita vaaleilla, jotta yhteistyöelimen koko ei muodostuisi liian suureksi. Työnjako kohdekohtaisen asukashallinnon ja yhteistyöelimen välillä tulisi olla joustava, jolloin asioita voitaisiin käsitellä sillä asukashallinnon tasolla, mihin ne parhaiten kuuluvat.

Ympäristövaliokunnan mietinnön mukaan  ”asumisoikeustalot vanhenevat ja alkavat tulla peruskorjausikään, joten talojen kunnossapito ja viihtyisyyden säilyttäminen säilyttäminen tulee haasteellisemmaksi. Asukashallinnon vahvistamisella voidaan myös vähentää mahdollista toimijoiden välistä epäluottamusta kustannuspaineiden noustessa. Olennaista on jakaa tietoa asumisen hinnan noususta eli avata vastikeperusteita nykyistä yksityiskohtaisemmin, jotta asukkaat näkevät, mihin vastikkeiden nousu perustuu.” Yhteistyöelin siis vahvistaa asukkaiden ja omistajien välistä kumppanuutta. 

Asumisoikeustaloa yhteistyöelimessä edustaa kohdekohtaisen asukastoimikunnan puheenjohtaja tai asukastoimikunnan sijasta valittu luottamusmies. Edustajat voidaan valita vaaleilla. Edustajat täytyy valita vaaleilla, jos yhteistyöelimen kokoonpanoksi tulisi muutoin yli 50 henkilöä. Äänivaltaa yhteistyöelimessä käyttävät yhteistyöelimeen valitut asumisoikeuden haltijat (45 §). Avaimella yhteistyöelimeen on päätetty valita 25 henkilöä. Silloin kokoonpano on riittävän edustava, mutta kooltaan toimiva kokonaisuus.

Yhteistyöelimellä on koko asumisoikeusyhteisöä koskevissa asioissa oikeus:

  1. osallistua asumisoikeusyhteisön talousarvioesityksen, käyttövastikkeiden määritysesityksen, tasaus- ja jyvitysperusteiden ja korjaustoimenpiteiden valmisteluun sekä neuvotella ja antaa niistä lausunto;
  2. osallistua pitkänajan korjaus- ja rahoitussuunnitelmien valmisteluun sekä neuvotella ja antaa niistä lausunto;
  3. tehdä esityksiä ja osallistua hoitojärjestelmän sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämiseen;
  4. osallistua asumisoikeustalojen ja muiden rakennusten sekä kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta solmittavien sopimusten valmisteluun;
  5. osallistua sellaisten perusparannusten ja uudistusten valmisteluun, joilla kiinteistöt ja rakennukset saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia;
  6. osallistua edellä mainittuja sopimuksia ja toimenpiteitä koskevien kilpailutusperiaatteiden laatimiseen ja kilpailutusten valmisteluun sekä seurata kilpailutuksia;
  7. seurata uudiskohteiden suunnittelua ja toteuttamista;
  8. osallistua asumisoikeustalojen luovutusta, purkamista tai rajoituksista vapauttamista koskevien asioiden valmisteluun ja neuvotteluihin;
  9. päättää järjestyssääntöjen sisällöstä;
  10. päättää yhteisten autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja vastaavien tilojen vuokraus- ja jakamisperiaatteista;
  11. tehdä esityksiä, neuvotella ja antaa lausuntoja muista yhteisötason asukashallintoon liittyvistä asioista ja asukastoimikuntien ehdottamista asioista;
  12. siirtää yhteistyöelimelle kuuluva asia käsiteltäväksi talotason asukashallinnossa.

Asumisoikeusyhteisön yhtiökokouksen tai sitä vastaavan päätöksentekoelimen pöytäkirja tai päätöksenteosta tehty pöytäkirja, jos yhtiökokouksessa päätettävistä asioista päätetään yhtiökokousta pitämättä, on toimitettava tiedoksi yhteistyöelimelle (46 §).

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi yhteistyöelimellä:
• on oikeus valita valvoja seuraamaan ja tarkastamaan talonomistajan talouden ja hallinnon hoitoa (53 §)
• on oikeus valita asukasedustaja ja varajäsen kustakin asumisoikeusyhteisöstä valtakunnalliseen asumisoikeusasioiden neuvottelukuntaan (54 §).
Yhteistyöelimen tehtävänä on perehtyä yhteisöön, toimia johdon keskustelukumppanina, auttaa asioiden valmistelussa hallitukselle ja tiedottaa asukkaille valmisteluprosesseista. Yhteistyöelin tarkastelee asioita asumisoikeusyhteisön kokonaisvaltaisen edun näkökulmasta. Asumisoikeuden haltijoiden edustaja ei ole yhteistyöelimen työskentelyssä ainoastaan oman kohteensa edustaja, vaan hän käsittelee yhtiön asioita kokonaisuutena. Yhteistyöelimen tarkoituksena on toteuttaa ja valvoa kaikkien asumisoikeuskohteiden tasapuolista kohtelua ja kohteiden elinkaaritalouteen perustuvaa hoitoa yhtiössä.

Yhteistyöelimen kokous

Yhteistyöelin on kutsuttava koolle vähintään kerran kalenterivuodessa käsittelemään asukashallinnon asioita. Se on myös kutsuttava viipymättä koolle käsittelemään asukashallinnon asiaa, jos sitä vaatii vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista ilmoittamaansa asiaa varten.
• Yksi kymmenesosa äänioikeutetuista tarkoittaa yhteistyöelimen jäsenenä toimivia asumisoikeuden haltijoita.
• Yhteistyöelimen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai, jos heitä ei ole valittu, asumisoikeusyhteisö.
Kutsu yhteistyöelimen kokoukseen on toimitettava viikkoa ennen kokousta.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat sekä kokouksen aika ja paikka, jos kokous järjestetään lähikokouksena, sekä mahdollisuudesta osallistua sähköisesti kokoukseen. Kirjallinen kokouskutsu on toimitettava asumisoikeusasunnon postiosoitteella tai sähköpostilla, jos asumisoikeuden haltija on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa (47 §). Jos kokouksen koolle kutsuminen on laiminlyöty, ARA voi oikeuttaa jonkun asukkaista kutsumaan kokouksen koolle.

Toimivallan siirtäminen

Yhteistyöelin voi siirtää toimivaltansa jäsenistään valittavalle toimikunnalle. Yhteistyöelin voi päättää, että seuraavaksi toimikaudeksi ei aseteta yhteistyöelintä, vaan sille kuuluvat tehtävät tai osan tehtävistä hoitaa asumisoikeusyhteisö (45 §).

Yhteistyöelimen valitsema valvoja

Yhteistyöelimellä on oikeus valita valvoja seuraamaan ja tarkastamaan asumisoikeusyhteisön talouden ja hallinnon hoitoa.
Yhteistyöelimen valitsemalla valvojalla on oikeus yhteisö- ja kohdekohtaisiin tietoihin. Valvoja tarkastelisi yhteisötasolla kokonaisuutena esimerkiksi käyttövastikkeiden määrittämisperiaatteita, mutta ei välttämättä perehtyisi kaikkiin yksittäisiä kohteita koskeviin laskelmiin.

Katso lisää asumisoikeuslaista Finlexin sivuilta.