“Asumisoikeus-asuminen on vuokra-asumista edullisempaa”

Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat ovat yli 50 prosenttia kalliimpia kuin asumisoikeusasuntojen vastikkeet.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA julkaisi viime marraskuussa asuntomarkkinakatsauksen, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla vapaa­rahoitteiset vuokrat ovat keskimäärin 43 prosenttia kalliimpia kuin asumisoikeus­asuntojen käyttövastikkeet.

Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat ovat peräti 51 prosenttia kalliimpia kuin asumisoikeusvastikkeet ja Espoossa sekä Vantaallakin noin 30 prosenttia kalliimpia. Tampereella, Turussa ja Oulussa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat noin 25 prosenttia kalliimpia kuin asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet. Muissa suurissa kaupungeissa eroa on 14–19 prosenttia.

Kasvukeskuksien ulkopuolella hintaerot tasoittuvat jonkin verran, mutta kaikilla markkinoilla asumisoikeus on selvästi edullisempaa kuin vuokra-asuminen.

Myös ARA-vuokria edullisempaa

Asumisoikeusasumisen kilpailukykyinen vastike perustuu siihen, että asumisoikeustoiminta on omakustannusperusteista eikä saa lain mukaan tuottaa asumisoikeusyhtiölle voittoa.

Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuntosijoittajan tavoite on taas juuri päinvastainen, eli saada voittoa, ja siksi vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on selvästi kalliimpaa kuin asumisoikeusasuminen.

Pitkän korkotuen ARA-vuokra-asunnot ovat asumisoikeuden tapaan omakustannusperusteisia, joten nekään eivät saa lain mukaan tuottaa voittoa. Suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta asumisoikeusvastikkeet ovat kuitenkin myös ARA-vuokria edullisempia.

Asumisoikeusasunnoissa asukkaiden vaihtuvuus on tyypillisesti vähäisempää, jolloin talon ja asuntojen kunnostus­kustannukset pysyvät kurissa. Tämä selittää osaltaan asumisoikeuden edullisuutta verrattuna ARA-vuokrataloihin.

Näin asumisoikeusvastike muodostuu

Vapaarahoitteiset vuokrat ovat kallistuneet etenkin kasvukeskuksissa nopeammin kuin asumisoikeusvastikkeet, joten asumisoikeusasuminen on tällä hetkellä suhteessa vieläkin edullisempaa kuin joitakin vuosia sitten.

Asumisoikeusasunnon vastike sisältää kaikki kohteen suorat hoitokulut, kuten veden, lämmityksen, sähkön, jätehuollon ja isännöinnin sekä huollon. Kohdekohtaiseen vastikkeeseen sisällytetään myös ylläpitävät korjaukset, jotka edistävät hyvää asumista kohteen asukkaille.

Lisäksi asumisoikeusasuntojen vastikkeeseen sisältyy niin kutsut­tuja tasattavia kustannuksia, jotka jaetaan yhteisön kaikkien asumisoikeus­asujien kesken. Tasattavia kustannuksia ovat esimerkiksi lainat ja isommat perusparannus­remontit. Tasausperiaatteen ansioista vaikkapa laajan asumisoikeuskohteen perusparannus­remontti ei nosta yksittäisen kohteen asukkaiden vastikkeita. Vapaarahoitteisissa vuokrakohteissa on tapana sisällyttää isot kustannukset vuokraan, joka saattaa jopa kaksinkertaistua perusparannuksen jälkeen.

Asumisoikeusmaksusta kertyy pesämuna

Asumisoikeusvastikkeen lisäksi asukas maksaa uuteen kotiin muuttaessaan asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon hankinta-arvosta.

Asumisoikeusmaksu on turvallinen sijoitus: sen saa aina pois indeksitarkistettuna luovutusajan jälkeen, kun muuttaa pois. Asumisoikeusasunnosta pääsee siis nopeasti eroon, ja asumisoikeusmaksun saa tililleen kolmen kuukauden jälkeen luovutusilmoituksesta.

Asumisoikeusasunto on monelle ensi­asunto, sillä pienten omistusasuntojen hinnat ovat karanneet entistä kauemmaksi monen maksukyvystä etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Asumisvaihtoehtoja miettiessä kannattaakin tutkia, voisiko asumisoikeusmaksuun saada pankkilainaa, jos ei ole vielä kertynyt suuria säästöjä.

Asumisoikeussopimus käy pankkilainan vakuutena. Lainansaanti voi hyvinkin onnistua, sillä pienemmälle summalle on huomattavasti helpompi saada lainaa kuin kokonaan rahoitettavan omistusasunnon ostamiselle.

 Jos saa pankista pitkän takaisin­maksu­ajan lainalle, asumisen kuukausittainen kokonaiskustannus, eli vastike ja lainanmaksu yhdessä, voi edelleen jäädä edullisemmaksi kuin vapaarahoitteinen vuokra. Lainaa maksaessaan tulee sitten samalla kerättyä pientä pesämunaa itselle.

3 x asumis­­oikeus­asumisesta

Kohtuuhintaista myös jatkossa.
Asumisoikeuslaki uudistui juuri. Lakiuudistuksella varmistetaan asumisoikeusasuntojen kohtuuhintaisuus myös jatkossa. Samalla selkeytetään asukasvalintaa ja vahvistetaan asukasdemokratiaa. Asumisoikeudesta tulee uuden lain myötä entistä vahvempi vaihtoehto vuokra- ja omistus­asumiselle.

Kysyntä kasvaa.
Asumisoikeusasuntoja haetaan tällä hetkellä enemmän kuin ennen. ARAn markkinaselvityksen mukaan kysyntä on kasvanut erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa myös asumisoikeus­asuntojen käyttö­vastikkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin markkina­vuokrat. Myös koronan tuoma yleinen epävarmuus on lisännyt kohtuuhintaisen ja turvallisen asumis­oikeuden suosiota.

Tyytyväiset asukkaat.
Asumisoikeusasukkaat ovat jo pitkään olleet asukas­tutkimusten mukaan tyytyväisiä asumismuotoonsa niin väliaikaisena kuin pysyvänäkin asumismuotona. Koska asukkaat viihtyvät, asukasvaihtuvuus on viimeisten vuosien aikana laskenut edelleen ja on nyt alle 17 prosenttia.

Lue lisää: ARAn Asuntomarkkinakatsaus 2/2021: asumisoikeusasunnot, ara.fi

Teksti Susanna Cygnel, kuva Jani Laukkanen

Myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta, Avain Yhtiöt

Edellinen
”Koukussa sienestämiseen”
Seuraava
Latausasema autolle