”Heikennyksistä huolimatta suomalainen sosiaaliturva on kansainvälisesti vertaillen hyvä”, sanoo Liisa Siika-aho, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö.

Asumistuki pienenee tänä vuonna

Yleiseen ja eläkkeensaajan asumistukeen sekä toimeentulotukeen tulee heikennyksiä. Lapsiperheiden tilannetta autetaan korottamalla lapsilisiä.

Pienituloinen asukas saa asumisoikeusasunnon käyttövastikkeeseen ja vuokra-asunnon vuokraan yhteiskunnan tukea. Yleisimmät asumisen tuet ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki ja viime kädessä toimeentulotuki, joka haetaan muiden tukien jälkeen. Näihin kaikkiin tukiin on tulossa heikennyksiä tämän vuoden aikana.

”Yleiseen asumistukeen tulee tänä vuonna useita muutoksia, jotka pienentävät tuen määrää. Suurin osa muutoksista tulee voimaan 1.4.2024”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö Liisa ­Siika-aho.

Muutokset yleiseen asumistukeen

Yleisen asumistuen suuruus määrittyy ruokakunnan henkilömäärän, asuinpaikkakunnan ja tulotason mukaan. Suurempi ruokakunta­koko mahdollistaa isomman tuen. Kasvukeskuksissa vuokrat ovat korkeammat, siksi tukeakin saa siellä enemmän. Ruokakunnan yhteenlasketut tulot luonnollisesti pienentävät tuen määrää.

1.4. 2024 voimaan tulevat muutokset kasvattavat perusomavastuuta 42 prosentista 50 prosenttiin. Laskennallisesti yleinen asumistuki lasketaan asumismenojen kuten vuokran ja perusomavastuun erotuksesta, josta korvattava osuus laskee 80 prosentista 70 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että aiempaa suurempi osuus asumismenoista jää ruokakunnan maksettavaksi. Tätä leikkausta kompensoidaan lapsilisien korotuksella.

”Lapsilisiin on tullut vuoden alusta yksinhuoltajakorotuksen korotus, ja korotus monilapsisille perheille neljännestä lapsesta lähtien. Alle 3-vuotiaiden lapsilisiin tulee korotus 1.4.2024”, Siika-aho sanoo.

Helsingissä neljän henkilön asumismenoiksi on hyväksytty 1 253 euroa kuukaudessa, muualla pääkaupunkiseudulla 1 188 euroa kuukaudessa. Nyt tämä muuttuu: ”Hyväksyttävillä asumismenoilla on kuntakohtainen yläraja, joka Helsingissä laskee muun pääkaupunkiseudun tasolle.”

Yleisen asumistuen 300 euron niin sanottu suojaosa eli ansiotulovähennys poistuu. Tämä pienentää ruokakunnan asumistukea, jos ruokakunnan jäsenillä on palkka-, elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloja.

Ilona on opiskelija ja asuu yksin vuokra-asunnossa Helsingissä. Hän hakee asumistuen vuositarkistusta 1.9.2024. Hänen opintotukensa on 279,38 €/kk. Vuokra ennen syyskuun alkua oli 740 € /kk ja 1.9. lähtien 800 €/kk. Erillinen vesimaksu on 20 €/kk. Ennen vuositarkistusta Ilona sai asumistukea 465,60 €/kk, sen jälkeen 394,10 €/kk.

Eläkkeensaajan asumistuki pienenee

Voit saada eläkkeensaajan asumistukea, jos saat eläkettä, joka oikeuttaa tukeen. Eläkkeensaajan asumistuki pienenee, koska eläkkeensaajan asumistuki on sidottu kansaneläkeindeksiin ja indeksit jäädytetään vaalikauden 2024–2027 ajaksi. Myöskään lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta vuosina 2024–2027. Muutoin eläkkeensaajan asumistuki säilyy ennallaan. Eläkkeensaajan asumistuen korvausprosentti, 85, tai lisäomavastuuprosentti, 41,3, eivät muutu.

”Eduskunnan hyväksymällä indeksijäädytyksellä on kuitenkin yläraja. Jos se vähentää seuraavina vuosina etuuksien reaalista tasoa yli 10,2 %, etuuksien määriin tehdään taas normaalit indeksitarkistukset.”

Toimeentulotuen muutos tiukentaa vuokran maksua

Toimeentulotuki turvaa viimekädessä asumisen ja elämisen perustuslain nykytulkinnan mukaan. Sitä voi hakea asumistuen ja minkä tahansa muun tuen päälle, eikä sitä ole jäädytetty vaan se nousee vuosittain indeksin mukaisesti.

1.4.2024 tulee toimeentulotukeen muutos, jolla pyritään tiukentamaan maksettavan vuokran kuntakohtaista rajaa. Tällä hetkellä lähes mikä tahansa vuokra on hyväksytty korvattavaksi sellaisenaan huolimatta kuntakohtaisista ylärajoista.

Huhtikuussa ylärajan ylittävä vuokra hyväksytään vain, jos siihen on olemassa erityisiä perusteita, kuten korkea ikä tai perhesyyt. Jatkossa erityisenä perusteena ei enää hyväksytä sitä, että tuensaajan paikkakunnalla ei ole tarjolla asumisnormien rajoissa olevaa asuntoa.

Asiakkaan velvollisuutena on osoittaa, että hän on etsinyt edullisempaa asuntoa kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla.

Muutoksia sosiaaliturvaan

Useiden Kelan etuuksien määrää jäädytetään vuoden 2023 tasoon vuosiksi 2024–2027. Indeksitarkistusta ei tehdä vuosina 2024–2027 työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, lastenhoidon tukiin, opintorahaan sekä kuntoutusrahan ja sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismääriin. Indeksijäädytys koskee myös yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea.

Näilläkin indeksijäädytyksillä on yläraja, ja ne lakkaavat heti, kun jäädytys on vähentänyt etuuksien reaalista tasoa yli 10,2 %.

Työttömyysturvaan tulee lukuisia muutoksia.

”Lapsikorotukset ja työttömyysetuuden suojaosan sovittelu poistuvat, työttömyysetuuden omavastuuaika pitenee ja lomakorvauksen jaksotukset palautetaan huhtikuun alusta”, Liisa Siika-aho sanoo.

”Syyskuussa tulee palkansaajan työssäoloehtoon muutoksia, ansiopäivärahaan porrastusta ja ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan.”

Muutoksilla pyritään tekemään rakenteellisia uudistuksia sosiaaliturvajärjestelmään, jotta sosiaaliturvasta tulisi työhön kannustava, osin kyse valtiontalouden säästötarpeesta. Niillä uskotaan saavutettavan noin 1,5 miljardin säästöt tänä vuonna.

”Valtion korkomenot ovat olleet kovassa kasvussa, eikä valtiontalous ole korjaantunut siinä määrin kuin on odotettu. Tämä voi johtaa lisäsäästöihin, joiden etsiminen on valtiovarainministeriön vastuulla.”

Teksti Asmo Maanselkä ja Jouko Vuorela kuva Asmo Maanselkä

Edellinen
Vanhasta kodista uudenveroiseen
Seuraava
Isännöinti vaihtui – mikä muuttui?