Eipä heti arvaisi, että kiinteistömanageri ja isännöitsijä Olli Vuorio (vas.) ja väestösuojan hoitaja Olli-Matti Oittinen seisovat väestönsuojan hätäuloskäynnin edessä.

Väestönsuojan hoitajan tärkeä tehtävä

Jos Suomessa koittaisi yhteiskuntaa uhkaava kriisi, Olli-Matti Oittisella olisi 72 tuntia aikaa valjastaa kotitalonsa häkkivarasto väestönsuojaksi. Tervetuloa kierrokselle väestönsuojaan.    

Helsingin Kivikossa sijaitsevan kerrostalon seinässä on ikkuna. Ensinäkemältä se on kuin mikä tahansa ikkuna, mutta pari asiaa erottaa ikkunan muista. Se on talon päädyssä hieman oudossa paikassa, eikä siitä näe läpi sitten millään.

”Väestönsuojamme hätäuloskäytävä on pulteilla suljettu luukku, joka on ulkoapäin naamioitu ikkunaksi. Se on rakennettu niin, että vaikka koko talo muuten sortuisi, sitä kautta pääsisi ulos”, talossa asuva Olli-Matti Oittinen kertoo.

Oittinen ei ole ihan mikä tahansa naapuri. Hän on toiminut taloyhtiössä väestönsuojan hoitajana viime keväästä lähtien. Silloin kun kaikki on hyvin, väestönsuojanhoitajan tehtävänä on tarkkailla väestönsuojan kuntoa ja varustusta. Jos kriisi syttyisi, hän johtaisi taloyhtiön väestönsuojan käyttöä.

”Tehtävä on taloyhtiössä vapaaehtoinen, eikä siitä määrää mikään laki. On kuitenkin järkevää osoittaa yksi ihminen tehtävään, jolloin se tulee myös helpommin hoidettua”, Oiva Isännöinnin kiinteistömanageri Olli Vuorio sanoo.

Usein väestönsuojan hoitajaksi ei saada ketään

Kerrostalon uumenissa Oittinen avaa raskaan metallioven. Kriisin puhjetessa sen takana pidettäisiin suojaa, mutta nyt siellä lepäävät vanhat jääkiekkokypärät, marjapoimurit ja sen sellaiset.

”Meillä väestönsuoja on häkkivarastona. Jos valtionjohto antaisi määräyksen poikkeusoloista ja suojien varustamisesta, väestönsuoja pitäisi saada käyttökuntoon 72 tunnissa”, Oittinen kertoo.

Oittinen on paneutunut tehtäväänsä huolella. Kun hänet oli nimitetty väestönsuojan hoitajaksi, hän osallistui Helsingin Pelastusliiton järjestämälle kurssille, jossa annettiin perustiedot ja -taidot tehtävään.

”Kurssilla oli enimmäkseen tällaisia keski-ikäisiä tai sen ylittäneitä. Heillä on työkokemusta sen verran, että samoilla taidoilla voi organisoida tämänkin tehtävän. Kurssin opettajan mielestä hieman vanhemmat ovat hyvä valinta siksikin, että he olisivat käytettävissä kriisinkin aikana”, Oittinen kertoo.

Kun tehtävä otettiin taloyhtiön kevään asukkaiden kokouksessa esille, kävi niin kuin asuintalojen kokouksissa usein käy. Tunkua vastuutehtäviin oli juuri sen verran, että asukastoimikunta saatiin perustettua. Kun muita ei ilmoittautunut, Oittinen otti tehtävän vastaan.

”Se ei ole aivan tavaton tilanne. Usein taloyhtiöissä käy niin, ettei väestönsuojan hoitajan tehtävään saada ketään”, Vuorio kertoo.

Suojaan on turha mennä, jos ei ole tarvikkeet kunnossa

Laimea into väestönsuojan hoitoa kohtaan johtuu rauhan vuosikymmenistä, Olli-Matti Oittinen ja Olli Vuorio uskovat. Oittinen muistaa, kuinka hänen nuoruudessaan 1970-luvulla pelättiin ydinsotaa. Sittemmin varastoiksi muunnetuissa väestönsuojissa on pitänyt jännittää lähinnä sitä, katkeaako avain munalukkoon vai ei.

”Suojien tarpeellisuudestakin on ollut kahta koulukuntaa. Ukrainan sodan alettua väestönsuojien merkitys on kuitenkin alettu ymmärtää koko kiinteistöalalla eri tavalla, ja myös asukkaiden parissa kiinnostus varautumiseen on kasvanut”, Vuorio sanoo.

Suomessa on Pelastusalan Keskusjärjestö Spekin mukaan noin 54 000 väestönsuojaa. Niissä on noin 4,4 miljoonaa suojapaikkaa, jotka ovat keskittyneet tiheimmin asutuille kaupunkiseuduille. Rivi- ja omakoti­talojen sekä vanhojen kerrostalojen asukkaille on paikat yhteisissä maanalaisissa suursuojissa. Sen sijaan suurimmassa osassa 1950-luvun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa on oma väestönsuoja talon asukkaille.

”Lähdin tehtävään mielenkiinnosta, ja totta kai on meidän asukkaiden etu, että suojamme on asianmukaisessa kunnossa, jos sitä tarvitaan joskus. Sinne on turha mennä, jos ei ole tarvikkeet kunnossa”, Oittinen sanoo.

Kerrostalon väestönsuoja näyttää siistiltä häkkivarastolta, eikä keskittymätön mieli sitä muuksi huomaisi. Tarkemmin katsottuna kulman varastokoppi on kuitenkin sisällöltään erilainen kuin muut.

”Tästä otettaisiin kampi ja alettaisiin veivata. Pitäisi tehdä vuorot, vähän niin kuin kipinän pitämisessä teltassa armeijassa”, Oittinen demonstroi.

Kampi sopii kopissa olevaan ilmanvaihtolaitteeseen, jonka avulla väestönsuojan ilmanvaihto toimisi myös sähkökatkojen aikana. Sen alla on suurehko puinen laatikko, jonka sisältä löytyy muun muassa taskulamppuja, vaihtoparistoja, ensiapupakkaus, kumisaappaat, kaasunaamari ja paljon muuta hyödyllistä. Se on sitä tavaraa, jonka on oltava kunnossa, mutta joka toivottavasti ehtii mennä vanhaksi.

”Se on vähän sama kuin veneillessä. Olen joutunut ostamaan monet uudet paukkuliivit edellisten tultua kastumatta vanhoiksi. Ei minua kuitenkaan harmita, ettei niille ole ollut tarvetta, päinvastoin”, Oittinen miettii.

Normaalioloissa väestönsuoja toimii häkki- tai pyörävarastoina. Kriisitilanteessa tilat tulisi saada käyttökuntoon 72 tunnissa.
Väestönsuojan varustelaatikossa on tietysti myös ensiapupakkaus.

Kiinteistön omistaja on vastuussa suojasta ja varustuksesta

Komeron sisältö olisi Oittisen työkaluja. Ne eivät kuitenkaan ole väestönsuojan hoitajan vastuulla.

”Kiinteistön omistaja vastaa viime kädessä siitä, että suoja ja sen varustus ovat kunnossa. Meillä suojan vuosihuollosta ja siihen liittyvästä varusteiden tarkastamisesta vastaa tässä kohteessa huoltoyhtiömme Kotikatu”, Vuorio sanoo.

Vuosihuollossa tarkastetaan suojan varusteiden kunto ja testataan, että suojasta saadaan toimiva puhelinyhteys jonkin teleoperaattorin liittymällä. Lisäksi laajemmassa kymmenen vuoden välein tehtävässä huollossa testataan myös väestönsuojan tiiveys radioaktiivisuuden tai kaasujen varalta. 

”Sen tekee omissa asuinkohteissani väestönsuojien huoltoon erikoistunut KT Paloturvapalvelut Oy. He myös hoitavat täydennykset ja korjaukset varustukseen sekä tekniikkaan, jos sellaiselle on tarvetta”, Vuorio kertoo.

Jos kriisi koittaisi, suunnitelmat ovat selvät

Jos kriisi koittaisi, Oittisen kotitalon suojan pitäisi olla käyttökunnossa kolmessa vuorokaudessa. Taloyhtiöissä ei suojien käyttöä juuri harjoitella, ei Kivikossakaan. Sen sijaan Oittinen on käynyt läpi toimintaa kursseilla ja ajatuksissaan.

Ensin asukkaille annettaisiin vuorokausi hakea tavarat, jonka jälkeen suoja tyhjennettäisiin. Osa kopeista purettaisiin. Osa rakenteista muunnettaisiin esimerkiksi käymälöiksi ja keittiötilaksi.

”Kovin työ varmasti olisi kuitenkin ihmisten rauhoittelemisessa. Monelle voisi olla kova paikka myös se, ettei suojaan saisi ottaa lemmikkejä mukaan”, Oittinen sanoo.

Kolmen vuorokauden aikana suojan vesivarastot täytettäisiin, mutta asukkaiden omalla vastuulla olisi pakata itselleen muonavarat. Suojassa asukkaille jaettaisiin esimerkiksi ruoka- ja saniteettihuollon tehtävät, jotta tilat pysyisivät siisteinä ja toimivina. Jos suojassa pitäisi olla pidempään, järjestettäisiin esimerkiksi lemmikkien ruokintapartio. Tärkeä tehtävä voisi olla myös jakoavaimen vartija – sillä saataisiin auki varauloskäytävän metallioven pultit.

”Pitää osata toimia, ja suojan pitää olla kunnossa, mutta totta kai suurin toiveeni on se, ettei sitä ikinä tarvittaisi”, Olli-Matti Oittinen sanoo.

Väestönsuojille tehdään kerran kymmenessä vuodessa tiiveyskoe, jotta varmistetaan, että mahdollinen ydinsäteily tai taistelukaasut pysyvät ulkopuolella. Kuvassa on yli- ja alipainemittari.

5 x Ollin ja Olli-Matin vinkki varautumiseen

Selvitä, missä väestönsuojasi on. Tieto voi löytyä talon pelastussuunnitelmasta, jonka löydät Avain Asuntojen extranet-asukassivustolta tai avainasunnot.fi- sivuilta. Jos taloyhtiössä ei ole väestönsuojaa, löydät lähimmän yhteissuojan sijainnin kotikaupunkisi verkkosivuilta.

Tarkista reitti. Vie edellinen vaihe askelta pidemmälle, pue lenkkarit jalkaan ja käy jalkaisin katsomassa, miten suojaan kuljetaan.

Varaudu poikkeus­oloihin kotona… Pidä kanisterissa riittävästi juomavettä (noin 3 l /hlö/pvä) kolmen vuorokauden tarpeisiin. Varaa kuiva- ja säilykeruokaa ja hanki esimerkiksi retkikeitin niiden kypsentämiseen. Pidä varasto tuoreena käyttämällä ja täydentämällä sitä.

 …ja väestön­suojassa. Väestönsuojassa on juomavettä, mutta vaatteista ja viihdykkeistä sekä oman talouden ruoasta asukkaat vastaavat itse. Mieti ja kirjoita etukäteen listalle, mitä tarvitsisit kriisin sattuessa mukaasi. Varusteiden on mahduttava pieneen kassiin.

Muista asenne. Asennoidu varautumiseen tosissasi mutta optimistisen realistisesti. Osaat tarpeen vaatiessa toimia, mutta et häviä mitään, vaikka olisitkin varautunut turhaan.

Teksti ja kuvat Juho Paavola

Edellinen
Puno syyskranssi
Seuraava
Asuinkulut kuriin