Pieni suuri Kerava
Kerava on toimelias ja kotoisan kokoinen kaupunki, jossa lyhyet välimatkat tekevät elämästä helppoa.
Sijainti: Kerava on vain puolen tunnin junamatkan päässä Helsingin keskustasta.
Noin 38 000 asukkaan kompakti Kerava sijaitsee keskeisellä paikalla Keski-Uudellamaalla. Sijainti pääradan, Lahden moottoritien ja Tuusulanväylän varrella tekee kaupungista helposti saavutettavan. Helsinkiin suhauttaa junalla 23 minuutissa ja autollakin reilussa puolessa tunnissa. Helsinki-Vantaan lentokentälle autolla vie noin 20 minuuttia.
Avaimen Kankurinkadun kohde on Killan kaupunginosassa, joka sijaitsee kahden kilometrin säteellä Keravan keskustasta ja sen kaupoista, ravintoloista, apteekeista, rautatieasemasta ja kaupunginkirjastosta. Noin kilometrin säteellä on Kalevan urheilupuisto, jäähalli, uimahalli, lukio sekä terveysasema.
Talo: Killan rauhallisella kerros- ja pientaloalueella on 148 uutta asumisoikeuskotia.
Viime vuoden syyskuussa Kankunrinkadulle valmistui neljä kuusikerroksista kerrostaloa. Valittavissa on erikokoisia koteja tehokkaista yksiöistä saunallisiin kolmioihin ja neljän huoneen perheasuntoihin.
Tasokkaissa asunnoissa on laminaattilattiat, laatoitetut kylpyhuoneet, sälekaihtimet, induktioliesi, kiertoilmauuni ja astianpesukone. Kaikissa asunnossa on joko lasitettu parveke tai oma terassi. Materiaaleissa ja tyylikkään hillityissä väreissä on huomioitu ajan trendit. Taloyhtiölaajakaista Elisa 10/10 Mb/s sisältyy vastikkeeseen. Asunnot ja koko kiinteistön alue on savuton. Lemmikit ovat tervetulleita.
Väestönsuojat, lämpimät irtaimistovarastot ja kuivaushuoneet sijaitsevat talon ensimmäisessä kerroksessa. Yhtiöllä on kaksi talosaunaa ja yhteinen kerhotila. Ulkoiluvälinevarastot ovat lämmittämättömässä talousrakennuksessa autokatoksen yhteydessä. Autopaikkoja on 81 kappaletta.
Killan lähiliikuntapaikka, Taidepäiväkoti Konsti ja Killan ala- ja yläkoulu ovat aivan kivenheiton päässä. Läheiseltä Tuusulantien pysäkiltä on hyvät bussiyhteydet ympäristöön.
Avaimen kohteet Keravalla:
13 asokohdetta
Talotyyppi: 6 kerrostalo ja 7 rivitaloa
Asuntojen lukumäärä: 542
Palvelut: Kotoisan kokoisessa kaupungissa on hyvä elää ja viihtyä.
Kerava on yhteisöllinen pikkukaupunki, jossa pidetään huolta ihmisistä ja ympäristöstä. Toimivat palvelut varhaiskasvatuksesta kouluihin, terveys-, sosiaali- ja vanhuspalveluihin sekä monipuoliset harrastus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut tekevät asumisesta Keravalla toimivaa ja helppoa. Juuri remontoitu uimahalli Aurinkoinen ja sen viihtyisä maauimala ovat pitäneet polskijat tyytyväisinä aina maailman huippuja Hanna-Maria Hintsaa (os. Seppälä) ja Joona Puhakkaa myöten. Keravalla löytyy pelipaikat kaikkiin sisäpalloilu- ja kesäisin ulkopalloilulajeihin. Keravan opistolla voit harrastaa kaikkea puutöistä kieliin, ukulelen soittoon ja joogaan.
Komea kirjasto tarjoaa tapahtumia kaiken ikäisille, ja taide- ja museokeskus Sinkka on valtakunnan tasolla arvostettu taiteen pyhättö. Keuda-talon suuressa Kerava-salissa vierailee huippuesiintyjiä maailmalta sekä kaupungin omat osaajat. Salissa näytetään myös uusimpia elokuvia. Sirkusmarkkinat, Kerava Jazz, Kerava-päivä, Valkosipulifestivaalit ja joulutapahtuma täyttävät vuosittain maan pisimmän kävelykadun sekä kaupungin sydämen, Aurinkomäen.
Historia: Keravalaisia on ollut sudenpyytäjistä puuseppiin ja suurmiehiin.
Noin 8 000 eaa. metsästäjä-keräilijät kalastivat ja pyydystivät hylkeitä, majavia ja susia Keravan seudulla. Alue pysyi erämetsänä keskiajalle asti, kunnes jokivarteen syntyivät Alikeravan ja Ylikeravan kylät. Alue kuului Sipooseen ja vuodesta 1643 lähtien Tuusulaan.
”Tärkein väylä oli Keravanjoki, jota pitkin uitettiin tukkeja ja käytiin kauppaa”, kaupunginvaltuutettu ja Kerava-seuran kunniajäsen Samuli Isola kertoo.
Alueen teollisuuden syntyä vauhditti maan ensimmäisen rautatien valmistuminen 1862 ja oman seisakkeen avaaminen 1863. Saviolle nousi sementti-, tiili-, nahka- ja kumitehtaat. Keskustan Puusepäntehdas valmisti kalusteita eduskuntataloon. Keravasta tuli kauppala vuonna 1924 ja kaupunki 1970. Nyt kaupunki tunnetaan elintarviketeollisuudesta Sinebrychoffin ja Kokkikartanon ansiosta.
”Jean Sibelius loi Keravan-vuosinaan 1899–1902 useita keskeisiä teoksiaan, kuten Finlandian. Valtiomies Juho Kusti Paasikivi osti itselleen alueelta maanviljelystilan vuonna 1917 ja nimesi sen Jukolaksi. Siellä hän kehitti maanviljelystekniikoita ja vietti vapaa-aikaansa vuoteen 1950 saakka”, Isola kertoo.
Luonto: Keravan upeat puistot ja luontoalueet innostavat ulkoiluun.
Vain muutama askel kotoa, ja olet puisto- tai ulkoilualueella. Kaupungissa on runsaasti puistoja, ja etenkin keväisin keskusta hehkuu kirsikkapuiden kukinta-aikaan. Keravan vesistöjä ovat Keravanjoki ja Ollilanlampi. Kalastaminen onnistuu Jaakkolan pohjapadon ja Keravankosken erityiskalastusalueilla, kylläkin vain viehekalastuksena perholla ja uistimella.
Keravalla on Haukkavuoren ja Matkoissuon luonnonsuojelualueet, ja tulevaisuudessa toivottavasti myös Jänisvuori. Matkoissuo on 32 hehtaarin laajuinen Tuusulan puolelle ulottuva metsä- ja suoalue. Alueella on harvinaisia suotyyppejä, kasveja ja vanhan metsän lintulajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja hömötiainen. Tikka, tiltaltti ja palokärki ovat alueen jokavuotisia kesäasukkaita. Haukkavuorella voi tavata harvinaisuuksiakin, kuten pikkusiepon tai idänuunilinnun. Lehdoissa laulavat mustapääkerttu, viitakerttunen, luhtakerttunen ja kultarinta. Haukkavuorella myös kasvillisuus on runsasta alkaen kevään näsiästä, valkovuokoista ja kieloista. Harvinaisiakin kasveja löytyy ja lahopuita koristavat monenlaiset käävät.
Päivä Keravalla: Mäenlaskusta pizzalle ja sen jälkeen rentoutumaan kulttuurin pariin.
Talvipäivän Keravalla voi aloittaa Keinukallion liikuntapuistossa mäkeä laskien tai hiihtäen hoidetuilla laduilla. Laskettelun ystävälle löytyy ulkoilukeskus Talma Ski kaupungin rajan tuntumasta Sipoosta.
Keravalla ei nälkä yllätä. Keskustassa on etnisiä ravintoloita kuten intialainen Marpha, vietnamilainen Phin Coffee ja aasialainen Sushi House Kerava sekä Saviolla Guidos, jonka gourmet-pizzat paistetaan aidossa italialaisessa kiviuunissa. Suosittuja ovat myös keskustan Kulmakonditorio ja Sauhu Bar & Bistro.
Ruokailun jälkeen voi rentoutua kulttuurin parissa. Taidemuseo Sinkka esittelee sekä muinaista Keravaa että 1970–1990-lukujen nuorisokulttuuria. Helmikuussa nähtävänä on sisustusarkkitehti Olof Ottelinin tuotantoa ja Esa Riipan grafiikkaa. Vai menisitkö mieluummin katsomaan Keski-Uudenmaan teatterin riemukasta Kasetti hajalla -revyytä tai Keuda-talolle stand up -komiikkaa, klovneriaesitystä, ikivihreitä iskelmiä tai Show Must Go On -musikaalia? Tai piipahda ihastelemassa talonpoikaiselämää Heikkilän kotiseutumuseon alueella. Talvella museo on suljettu, mutta tunnelman aistii pihapiiristäkin.
Teksti Tarja Sinervo kuvat Keravan kaupunki
Lähteet: kerava.fi, talmaski.fi, tapahtumat.kerava.fi, elavatjuuret.fi, sll.fi
